Valmistautumista ja sponsoripäivällisiä

Tiukka ja tarkka valmistautuminen kohti lähestyvää Kiskon kisaa on käynnissä. Tai siis ainakin valmistautuminen kohti lähestyvää kisaa on käynnissä. Tai siis ainakin se Kisko lähestyy kovaa vauhtia. Jostain kumman syystä en nyt jännitä (ainakaan vielä) ollenkaan niin paljon kuin ennen Noksun yritelmää, mutta kai se on ihan luonnollista, koska nyt oon vähän sentään kartalla, että mitä sielä kisoissa sitten tapahtuu. Mulla on varmaan jopa mukana sittenkin yhdistetty huoltaja/valokuvaaja/pukija/kartanlukija, joten moni huoli on poistunut myös tämän myötä. Ainoat huolenaiheet ovatkin enää a) mitä jos vesi on liian lämmintä ja märkäpuvulla ei saa uida b) mitä jos tulen kipeäksi. Varsinkin jälkimmäinen huolettaa kovin, koska kurkku on ollut vähän kipeä jo kolme päivää, mikä on mun mielestä kovin epäreilua, koska justhan olin kipee. Kaikki konstit on kuitenkin otettu käyttöön kuten inkivääri teen joukossa, auringonkukkahattu-uutteen naukkailu ja kurkun kurlaaminen vahvimmalla mitä alkosta löytyi. Jos kerran labrassa bakut kuolee 70%:lla pesuviinalla, niin kai se 60% myös jotain tappaa. Tätä konstia oon käyttänyt jo kaaauan, jos on ollut samanlaisia ongelmia ja kai se vähän auttaa (vähintään plasebona), vaikka suuta polttaa kyllä toimenpiteen jälkeen aika pahasti ja ei mulle se viinakaan niin kovasti maistu (joku vois kyllä kutsua tätä viinan haaskuuksi). Toivon siis parasta, että pääsen kisailemaan, koska seuraavan kerran sitten kisataan ensi vuonna vasta ja oon jopa treenannut tätä koitosta varten. Keli ei oo ainakaan liian kylmä ja oon ehtinyt onnekseni kokeileen, et urheiluteippi pysyy kyllä hyvin uidessakin jaloissa, joten voin vaan teipata jaloista noi hiertävät kohdat ja en tarvi sukkia. Testasin myös juhannuksena, voiko sitä sykemittaria käyttää puvun kanssa ja ihme kyllä se puku lähti ihan hyvin pois vaikka olikin se mittari ranteessa. Voin siis olla jopa kartalla siitä, kauanko on kisaa kulunut, sykevyötä en tod. aio käyttää. Ja mulla on jopa jotain vauvan hierontaöljyä, jota aion laittaa nilkkoihin ja ranteisiin, kun se kuulemma auttaa puvun riisumisessa. Silvian oon nyt jo puunannut lauantaita varten kuntoon. Tänään käyn varmaan ihan vaan testaan pari kilsaa, et se on kunnossa ja sit vaan huomenna Turkkuseen ja lauantaina Kiskoon. Hyvin se kisa menee, kunhan vaan sinne pääsen. Osallistujia on muuten tulossa ihan hurjasti, joten lienee melkoista ruuhkaa sielä uinnissa.

Muuten valmistautumiseen on kuulunut mm. tiistain pingviiniuinti Kaukajärvessä. Uitiin joku 750m (sielä on hyvä uida, kun soutu/melontaratojen metritolppia voi käyttää etappeina) ja meni ihan kivasti, alle 15 minsaan, vaikken nyt kovin edes puristanut ja puolessa välissä pysähdyinkin hetkeks. Vinoon uin ja kuulemma oikea käsi ylittää keskilinjan. Hyvä tietää. Kaukajärvessä oli ihan huippua uida, koska sielä oli oikeasti kirkasta vettä, näki siis jopa jotenkin pohjaan aika monessa paikkaa. Taidan alkaa käydä sielä treenaamassa, koska uintipaniikki tuola oli paljon pienempi kuin vaarallisia juttuja kuhisevassa Suolijärvessä ja ne metritolpat oli ihan huippuja, mutta kyllä tuolakin voi olla niitä käärmeitä!

Keskiviikkona olikin vuorossa hieronta, joka nyt osui tälle viikolle, kun viime viikolla en ehtinyt. Käyn tuola Lempäälässä ja sinne lähdin sitten pyörällä. Tämän reissun jälkeen me ei olla kyllä enää Trekin kanssa kavereita. Olin vaihtanut siihen vaihteeksi sisäkumin, kun totesin ti-aamuna sen olevan tyhjä, kun piti lähteä liikenteeseen. Tarkistin ihan tosi tarkkaan ulkokumin ja vanteen, ettei mitään piikkiä/hiekanmuruja tai yhtään mitään ollut ongelmia tuottamassa ja vaihdoin renkaan ja pumppasin täyteen (Oon oppinut vihdoin kahden vuoden jälkeen käyttään jalkapumppuani! Oikeesti, tähän mennessä oon ollut sitä mieltä, että se on ihan syvältä se pumppu, mutta nyt tajusin, että käyttöohjeessa olleet auki/kiinni asennot oli väärinpäin ja nyt se pumppu on ihan tosi hyvä!). Aamulla rengas oli hyvä ja töistä lähtiessänikin vielä ihan täynnä. Mutta sitten kun piti pysähtyä matkalla Lempäälään, havaitsin, että o-ou, kumi ei enää olekaan ihan kauheen täynnä ja kohta se oli ihan tyhjä. Koska olin edellisenä iltana just vaihtanut sen sisäkumin, ei mulla tietty ollut varakappaletta ja siinähän sitten oltiin. Olin siis puolessa välissä matkaa. Muutaman puhelinsoiton jälkeen asiat saatiin lutviutumaan ja jätin Trekin häpeämään yhteen puhelintolppaan köytettynä ja pääsin sitten hierojallekin vaan vähän myöhästyneenä. Takasinpäin sitten olikin riemukasta. Pääsin bussilla kyllä osan matkaa, mutta eihän sitä pyörää nyt voinut sinne tien varteen jättää ja niinpä päädyin kävelemään 7 kilsaa sandaaleilla kotiin, onneks olin sentään ottanut ne sandaalit reppuun, ettei tarvinnut pyöräilykengillä pistellä menemään. Tää oli varmasti tosi hyvä valmistautuminen lauantaita silmällä pitäen, lenkkareilla ei olis ollut ehkä niin paha, mutta mun jalat oli kyl hieman heikossa hapessa vihdoin kotiin päästyäni, koko päivän aikataulut meni ihan uusiks, koska olinkin kotona kaks tuntia myöhemmin kun piti. Kyseisellä tienpätkällä ei siis mee busseja, muuten olisin varmaan yrittänyt päästä jonkun sellaisen kyytiin pyörineni.

Trekki saa nyt ihan miettiä tekosiaan rampana parvekkeella niin kauan, että vaihdan siihen toiset ulkorenkaat, tolla takarenkaalla en aja enää metriäkään, siinä on pakko olla jotain vikaa, koska oon vaihtanut niitä sisärenkaita Suomessa ollessani vissiin jo viis. Oon muuten tilannut siihen uuden satulan yhessä kimppatilauksessa, kun totesin, että miesten satulat ei oo mulle tehtyjä. Tilasin sit samanlaisen kun Silviassa, koska se on oikeesti tosi hyvä satula ajella, ei hierrä toisin kuin se Trekin nykyinen, joka on vähän pitemmillä lenkeillä jo tosi epämukava.

Vakuutusyhtiön maksusitoumuskin tuli tänään, joten siltäkin asialta kaikki on kunnossa. Lisäksi keksin itselleni pientä ekstrapuuhaa elokuun lopulle, kun ilmottauduin Suomi-Ruotsi- maaotteluun vapaaehtoiseksi. Voisin mennä ehkä myös HCT:hen talkoileen, se on kivasti vielä yksipäiväinen, niin voisi vain käväistä paikalla. En kyllä yhtään tiedä, että miten meinaan muka hoitaa sen Hesassa majoittumisen maaottelun aikaan, kun kaikki järkevät ihmiset ovat sieltä päin jo pois muuttaneet. No, ehkä tämä selviää, en viitsi nyt stressata tällaisista pikkujutuista.


Loppuun vielä kuva sponsoreilleni tänään tarjoilemistani Smørrebrød:sta. Menussa on sekä paisti-piparjuuri, että kylmäsavustettu lohi-remoulade leivät. Tarjolla on myös tietysti "Probably the Best Beer in the World", vaikken kyllä olekaan ihan tuota mieltä Carlsbergistä.

Ai niin, paransin tänään puolikkaan enkkaani 7 sekkaa. Tajusin meinaan, että enkkajuoksusta olinkin poiminut brutto- enkä nettoajan, joten näin sitä vaan ennätyksiä parannellaan, vaikka viimeks oon pystynyt juokseen yli 20 kilsaa vuoden 2005 maralla. Siitä on muuten ihan kauheen pitkä aika.