tiistaina, heinäkuuta 31, 2012

Loman lopetustempo

Tänään kävin tempaisemassa Heltri cupin 20km:n tempon. Matkalla pelipaikalle edellisen päivän pitkä juoksulenkki painoi ikävästi pohkeissa ja mietin, että mitä tuskaa tästä taas tulee. Ennen lähtöä näin vielä Iinan, joka vakuutti, ettei 20km:n tempo ole ollenkaan niin paha kuin edellisviikkoinen, mutta mielessäni mietin, että noinkohan on. No, jossain vaiheessa pääsin vihdoin starttaamaan. Olin oppinut viime viikosta ja nyt ei ollut liian suuri vaihde päällä. Alkupätkä oli kivaa myötätuulta kolmisen kilsaa ja vauhti oli hirmuinen. Sitten käännyttiin, iski vastatuuli ja vähän väliä oli jotain ikäviä ylämäkiäkin. Kuninkaanmäki ylös oli rankkaa, mutta niin vain viimein eka kiekka päättyi ja aikaa oli mennyt tässä vaiheessa n. 17.20 oman kellon mukaan. Ja eikun seuraavalle kierrokselle. Ihmeen vähän oli tuskaista tässä vaiheessa ja kun taas mentiin alamäkeen ja myötätuuleen, niin mikäs siinä oli tykittäessä. Sitten tuli taas vastatuuli ja ylämäki ja alkoi tuskakin alkamaan. Niin vain väänsin Kuninkaanmäen väkisin toisen kerran ylös ja loppumatka olikin sitten vauhdikkaampaa. Loppusuoralla isoa vaihdetta silmään ja alamäessä vauhtiakin oli maalin kohdalla kivat 46km/h. Aikaa oli kulunut omalla ajanotolla jotain vajaa 35 minuuttia, mihin olen oikein tyytyväinen. Sitten vielä Kuusijärveen uimaan pari kilsaa (uinti ei oikein kyllä edelleenkään kulje) ja sitten vihdoin etanavauhtia kotiin. Oli mäet jyrkentyneet parissa tunnissa kummasti. Niin on loma sitten vietetty ja huomenna suuntaan kohti Otaniemeä.

maanantaina, heinäkuuta 30, 2012

Ei kummempaa

Loppuviikosta ei ole mitään kummempaa tapahtunut. Viimeiset lomapäivät ovat käsillä ja keskiviikkona sitten taas uuteen paikkaan töihin työmatka pyörällä on tutkittu ja on kohtuullisen sujuva, kunhan ei mene ruuhka-aikaan. Olympialaisia on katsottu innolla ja Kullervolla onnistuin kaatumaan ensimmäisen kerran ylämäessä, kun etupyörä ei pysynytkään maassa. Sipoon Pilvijärvessä oli kiva uida ja mansikkaa on pakastin täynnä. Se on kesää se. 

keskiviikkona, heinäkuuta 25, 2012

Onnea on...

...sanomalehti aamupuuropöydässä. Melkein vuoden tauon jälkeen taas tuli tämä onni todeksi, kun sain lehden nimipäivälahjaksi :)

Onnea ei ole se kamala tunne kun tempoa on ajettu puoli kilometriä, jäljellä on 9,5 ja jo kuolee tuskaan. Ihan kivasti silti meni ja sain raahattua itseni maaliin. Ja oli hauska törmätä uusiin ihmisiinkin ;)

tiistaina, heinäkuuta 24, 2012

Lepopäivää viettämässä

Tänään olen viettänyt hyvin ansaittua lepopäivää. Eilen meloin ekaa kertaa elämässäni kajakilla ja kaksikolla pisteltiin yli 16 kilometriä menemään. Loppukilsoilla tosin kokeneemman yksikkömelojan selkä loittoni tasaista vauhtia. Mutta kivaa oli ja huono sääkään ei haitannut. Sunnuntaina oli vuorossa elämäni pisin pyörälenkki (tähän mennessä). Alkuun oli tarkoitus polkea 150 kilsaa, mutta koska haluttiinkin karkkia, piti lisätä pieni karkkikiekaus loppuun. Ja sitten lenkki olisi ollut 158 kilsaa, joten poljettiin pari sakkokilsaa. Ihmeen kivuton oli lenkki ja mentiin melko lujaakin. Ja ei, mä en ollut peesissä todellakaan koko aikaa, ehkä 45% minä vedin. Huomenna katsotaan, ehtisikö sitä Pepen tempoon.

lauantaina, heinäkuuta 21, 2012

Kullervo, Kalervon poika

Kaksi päivää olin vain kahden pyörän omistaja, sitten sitkeän etsiskelyn jälkeen viime vuoden mallia oleva Kullervo muutti kotiin. Mökkitiellä sitä tuli jo testailtua ja kyllä se kivasti liikkuu. Kyllä nyt Helsingin katujen kunnossapito saa olla mitä vaan, niin silti pääsen töihin. Tämän päivän saldo, monta litraa mustikoita ja vähän vauhtileikittelyä, huomisen saldo on toivottavasti 150km:n pyörälenkki (ei kuitenkaan Kullervolla).

 Mökkitiellä
Kullervo ja Kipa

tiistaina, heinäkuuta 17, 2012

Farewell Trek

Sinne meni. Pistin Trekin viime yönä myyntiin ja nyt se on jo vaihtanut omistajaa (mistä voi päätellä, että olisi varmaan kalliimmallakin voinut myydä, kun kyselyjä tuli vaikka kuinka ja paljon), eli mulla on enää Lucy ja Silvia. Sitten vain maastopyörää metsästämään. Se kun lienee Trekkiä parempi vaihtoehto talven hangessa kahlaamiseen.

Ja jos joku tarvii märkäpukua, niin mulla on Blueseventyn WMS kokoinen Reaction myynnissä myös. 

maanantaina, heinäkuuta 16, 2012

Päätärinää

Sunnuntai-illalla tuli korkattua Kaitalampi melkoisessa vesisateessa. Tällä kertaa irrottelin (siis henk. koht. pyörämekaanikkoni irrotti) Garminista rannekkeen ja tungin sen lakkiin ja kas kummaa kun uintivauhti nopeutui noin 30s/100m ollen silti edelleen toki hidas. No, pää tärisi ja piippaili sadan metrin välein ja uintimatka oli varmaan realistisempi kuin edellisillä mittausyrityksillä. Hyvä juttu. Rannekkeen ruuvit tosin ovat kuulemma sen verran heikot, ettei kannata kovin usein irrotella, voisinkohan kiertää kellon nutturan ympärille?

lauantaina, heinäkuuta 14, 2012

Varokaa ankkoja!

Helsinkiin palaamisen jälkeen on tullut lähinnä pyöräiltyä. Torstaina reilu 130 kilsaa, perjantaina Kuusijärvellä uimiseen yhdistetiin tutustuminen harkkakisareitteihin. Vanha reitti näytti ihan ok:lta, mutta uudessa on monta tosi pelottavaa kohtaa, joissa saa kyllä olla tosi varovainen ja tarkkailla muuta liikennettä kovasti. Tänään sitten vielä rykäistiin tollanen reilu satasen "palauttava" lenksu. Tuulta oli runsaasti, mutta jako oli reilu. Minä vedin myötätuuleen ja peesasin vastatuuleen :) Lucyllakin on päästelty jo reippaasti yli tonni, itseasiassa jo parisataa kilsaa yli.

 Jokelassa ajoimme hiljaa ja varoimme sorsia, joutsenia ja hanhia, kuten merkki kehottaa.

Ajoasento alkaa olla siinä. Pikkuhiljaa on siirrelty spacereita ja lopuksi vielä käännetty stemmi (ja siirretty spacerit takaisin). Nyt on mitat bikefittingia vastaavat, droppia puoli senttiä liian vähän. Ehkä yhden spacerin voi vielä siirtää stemmin ylle tai sitten ei pysty.

Lopuksi toivotan kaikille Jortsussa onnistuneen suorituksen tai edes suorituksen tehneille onnea näin tasapuolisesti. Ootte rautaa, ihan kaikki!

keskiviikkona, heinäkuuta 11, 2012

Kiekkojen neitsytmatka

Eilen oli aika korkata uudet (siis puoli vuotta makkarin nurkassa odottaneet) kiekot koekäyttöön. Näillä en tod. aio aina ajaa, mutta kokeiltu on nyt. Huomatkaa tyylikäs rusketusraja!

maanantaina, heinäkuuta 09, 2012

Harkkakisassa

Joskus toivoisin, että mulla olis sellainen tusinapyörä ilman sielua. Ohessa nimittäin eräs keskustelu Lucyn kanssa:

Lucy: Tahdon kisoihin.
Kipa: OK, mennään loppukesästä Pepen tempoon kerran.
Lucy: Daa, haluan triathlonkisoihin.
Kipa: Mut kun en mä oo treenannut. Juossut lujaa sitten helmikuun 4x10sekuntia, pyöräillyt 5x5min ja uinut en ole lujaa sitten Heltrin 400m:n uinnin. Ja vaihtoja en ole treenannut ollenkaan.
Lucy: Ei ole mun ongelma. Mä olen triathlonpyörä ja tahdon kisoihin. Jos en pääse puhkon renkaan joka kerta, kun olet lenkillä ilman pyörämekaanikkoa.
Kipa: Kiristystä.
Lucy: Ei ole mun ongelma.
Kipa: Miks naisten pitää olla aina noin vaikeita.

No, ei siinä sitten muu auttanut, kun lähteä Noksulle harkkakisaan, jonka Lucy kelpuutti. Mitäköhän tästäkin tulee?

No, sadetta ainakin oli. Laitoin tavoitteekseni olla max. 2min hitaampi kuin viime vuonna uinnissa ja juoksussa ja pyörässä toivoin olevani suht. samoissa vauhdeissa kuin viime vuonna.

Viime vuotiseen tapaan kamat olivat aivan märät ja ennen kuin pääsin kisapaikalle. Mietin miljoona kertaa matkan aikana, että jos vaan kääntyisin takaisin, enhän mä jaksa sitä matkaa vetää täysiä millään. No, Lucyn uhkailut olivat kuitenkin sitä luokkaa, että nöyrästi raahustin paikalle. Olin aivan poikki ja mietin lisää, kuinka tuskaa kisasta tulee.

No, kisa alkoi sitten. Poiju näytti olevan melkoisen kaukana. Kuulemma 350m:n lenkura oli uinti. Uinti sujui ihmeen hyvin. Menin jopa poijun jälkeen jostakusta ohi. Taisin kyllä vähän kiemurtaa. Garminin uintidata ei kyllä tod. ole luotettavaa. Mä en varsinaisesti lopettanut uimista tuola keskellä järveä, vaan tulin ihan loppuun asti. T1:n alkaa myös rannalta, joten joku härö tossa nyt vaan on. Kun olin rannassa, huudettiin ajaksi 5:20. Huhhuh, sehän oli tosi hyvä. Uinnin jälkeen oli aivan tuskaiset portaat (niinkuin aina) ylös, joita en todellakaan jaksanut juosta, vaan raahustin. Muutenkin vaihto oli melkoista sähellystä, kun en yhtään tiennyt, mitä tekisin. No, sitten pyöräilemään. Ihan tarkkaa dataa ei nyt tästä ole, kun varmaan märkkistä riisuessa onnistuin painamaan uudestaan lap-nappia ja sitten pyörä ja T2 ovat yhdessä. No, keskari oli kuitenkin n. 32,5, mikä on paremmin kuin viime vuonna :) Pyöräily oli ihan yhtä kamalaa kuin aina ennenkin, mutta vain muutama mies pääsi ohi. Sitten sekoiluvaihto taas ja juoksemaan. Juoksu oli hirveää. Siitä huolimatta, että tosiaankin en ole tehnyt kuin todella hidasta pk-lenkkiä (eli lenkkien keskivauhti hitaampi kuin 6min/km) ja tehotreenausta on ollut 4x10sekunnin stridet, pääsin ihmeen kovaa. Aikaa meni muutama sekunti päälle 16 minuuttia ja 4.39min/km oli vauhti. Tämä on aivan käsittämättömän hyvin, kun reittihän on todella raskas ja sateessa kastunut pururata upotti suunnilleen nilkkaa myöten. Loppuajaksi tuli aika tarkalleen 39 minuuttia (tulokset eivät ole tulleet, joten tiedä sitten totuutta), mikä on todella yläkanttiin tällä "treenauksella". Viime vuoden aika nimittäin huononi vain noin puoli minuuttia, ja tästä suurin osa menee kyllä vähän entistä pidemmän uintimatkan (kai, ei voi tietää) ja surkeiden vaihtojen piikkiin. Juoksu tietysti ei oikein suju, mutta sekin on helppo nostaa muutamalla tehotreenillä taas parempaan tasoon. Todella iloinen olen pyöräilyn tasosta. Peruslenkkeilyllä karmeassa kelissä v-mäisellä reitillä aikaparannus. Jee.


Sitten märillä kamoilla kohti Tamperetta. Ja perillä Lucy vielä päätti motkottaa, että se pitäisi pestä. No huhhuh, en pessyt. Pysyköön sielä likaisena keittiön nurkassa. Pöh.

sunnuntaina, heinäkuuta 08, 2012

Minä olen terve!

No niin. Viikko on vierähtänyt ja pyörää on poljettu kolmensadan kilometrin edestä, eli noin kaksitoista tuntia. Suurin osa tästä on ollut tosin siirtymäajoa reppu selässä, mutta Lucylla on menty. Kohta silläkin on ajettu jo tonni. Kun tähän lisätään pari uintia (mutta  minne katosi uintivauhti?) ja jopa pari lenkkiä, niin tätä voi jo sanoa treeniviikoksi, vaikken sitä sen enempää ollutkaan suunnitellut.

Parasta tässä viikossa on kuitenkin ollut se, että enää ei ole huolettanut oma terveys. On vaan voinut painaa menemään miten huvittaa. Tietysti otan rauhallisesti ja en esim.  juokse pitkiä lenkkejä, mutta tämä ei liity mitenkään tuohon kevään sairasteluun vaan enemmän siihen, ettei jänteet alkaisi taas vaivaamaan tauon jälkeen.Tänään mökkireissulta kotiin poljettuani annoin vihdoinkin itselleni luvan todeta: "Minä olen terve!"

lauantaina, heinäkuuta 07, 2012

Pyöräilyä ja uintia

Viikko on kulunut Tampereella ja Lempäälässä. Melkoinen putki oli päällä, kun torstaina melottiin kaverin kanssa neljä tuntia (tauoilla tosin) ja pertsinä oli sitten vuorossa se pidempi pyörälenkki. Lenkki oli muuten sama kuin viime sunnuntaina, mutta nyt poistuloreitti oli Säijän ja Noksun kautta. Eroa viime viikkoon oli myös se, että nyt piti ajella ihan yksin, kun ei ajoseuraa löytynyt. Ei siis ollut ketään, kenen selän taakse piiloutua peesiin. Viime aikoinahan lenkeillä minä olen vetänyt noin 5%, 15% on ajeltu vierekkäin ja loput olen lymyillyt ajoseuran selän takana. Nyt ei sitä vaihtoehtoa ollut, joten piti puskea ihan yksin tuulta vastaan. Alkumatkasta vastatuulta riittikin ja puolessa välissä kyllä mietin, että mitenköhän jaksan loppulenkin. Seuraavat neljäkymppiä olivat kyllä sitten melko helppoja, kunnes Noksun jälkeen vastatuuli alkoi taas riipimään, mutta kun matkaa oli takana jo 100 kilsaa ja 12 edessä, meni loppumatka kiukulla. Kiukkua auttoi kehittämään kaikki rotvallin reunat ja tamperelaiset autoilijat. Energiaa oli tällä kertaa riittävästi mukana, joten lenkki tuntui itse asiassa helpommalta kuin viime viikolla. Vauhti oli suunnilleen sama kuin viime viikolla, mutta kyllä peesin puuttuminen sykkeissä näkyi selvästi. Ensi viikolla sitten viisi tuntia, 125 kilsaa ja peesi.

Tänään aamulla kävin viihdyttämässä itseäni Kaukajärvellä uimalla. Joo. Jos on vauhti hidasta altaassa, niin järvessä se hidastuu entisestään. Ei tuu uinnista mitään. Oli muuten melkoinen aallokko menomatkalla, kun souturadan poijuja yritin tähystää. En ole ihan vakuuttunut muuten Garminin matkanmittauksesta, koska menomatka oli muka pidempi kuin tulomatka ja tulomatkalla tein vielä ylimääräisen yli sadan metrin koukkauksen. Ja ei, en voi uida 900 metrin matkalla sataa metriä harhaan ylimääräistä, koska seurailin kokoajan soutupoijuja. No, näyttää sentään uinnin järveen, edeltäjänsä on kuulemma näyttänyt vauhdiksi mm. 19000km/h ja sijoittanut uinnin keskelle peltoa. Kyllä tekniikka on hienoa. Tänään sitten vielä pyörällä häitä (ei omia) suunnittelemaan Oriveden maaseudulle.

sunnuntaina, heinäkuuta 01, 2012

Pitkä ja pidempi

Kun muuttolaatikot oli vihdoin kannettu, oli perjantaiaamuna aikaa käydä uimassa. Eipä jäänyt siitäkään uinnista kovin paljoa kerrottavaa jälkipolville, maksimivauhti tällä hetkellä näkyy olevan 2min/100m. Ja tätä jaksan sen sata metriä. Ehkä se siitä.

Pyöräily sujuu sen sijaan paljon paremmin. Viikonlopun aiheen aiheena oli tehdä pari pidempää lenkkiä Pirkanmaan maastoissa. Ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, että perjain lenkille päästiin starttaamaan kasilta ja kun matkaa oli 85 kilometriä, niin voi sitten jokainen ihan laskea, että myöhään meni. Tällä lenkillä ajoin myös pitkästä aikaa lyhyitä kovia pätkiä, 5x5min yhteensä. Aika tuskaista oli, kun ei ole tottunut taas yhtään. Lenkistä kaksi tuntia meni kuitenkin ihan kivasti, kunnes aurinko alkoi laskemaan ja alkoi tulla kylmä, nälkä alkoi painamaan ja energiat loppumaan. Viimeinen tunti oli pelkkää väsytystaistelua ja kun vihdoin oltiin perillä, niin sormet olivat niin jäässä, että ei niillä tehnyt oikein mitän. Reitti oli aika mäkinen, lenkin datoja voi halutessaan tarkkailla täältä.

Eilen juhlittiin kesää sukulaisten kanssa ja tänään sitten oli vuorossa kesän eka, muttei varmasti vika satku. Lenkki lähti Tampereelta ja sitten jatkettiin Kangasalan kautta Valkeakoskelle ja sieltä sitten lähtöpisteeseen Lempäälän ja Pirkkalan kautta. Tällä kertaa suklaatauko Lempäälässä pelasti loppulenkin, koska taas oli vähän heikosti energioita mukana. Muutenkin ei mitään riuhtomista mukana, joten ei ollut ollenkaan niin rankkaa kuin perjantaina, vaikka tuulta ihan riittävästi olikin. Lenkin datat täällä.

Niin ja jos joku Tampereelta olisi vailla lenkkiseuraa perjantaina, niin mieluusti ottaisin mukaan ajoseuraa perjantain pitkälleni. Tarkoituksenani olisi ajaa 4,5h, eli noin 110-120km ja osallekin lenkistä voi tietty tulla mukaan. Ajalla ja reitillä ei ole niin väliä, mutta nyt kyllä aion olla perillä ennen kuin tulee oikeasti kylmä.

Taas mennään.