perjantaina, joulukuuta 28, 2012

Mites täällä meillä menee?

Ei kovin hyvin ei. Jos hetken luulen, että olkapää olis parempi, niin kyllä se sitten taas muistuttaa itsestään. Eilisen spinnun jälkeen käsi ei oikeastaan ollut kipeä. Tänään aamulla herätessä se todellakin oli kipeä ja jatkuu vaan. Blah, alkaa meneen maku tästä jutusta. Pahintahan tässä on, että myös juoksu ja pyöräily (ja luistelu) ovat muuttuneet tämän vamman myötä aika vaikeiksi. Spinning sujuu, kun lepuuttelen kättä aina palautuksissa ja juoksu, kun juoksee osissa (tyyliin 6x10min) ja heiluttelee kättä väleissä. Nämä molemmat lajithan sujui vielä ongelman alkaessa ihan hyvin, mutta tässä lepuuttaessa on mun mielestä menty vain taaksepäin kaikessa. Nyt käsi tulee kipeäksi siis ihan kaikesta. Esim. nyt joulunpyhinä oli lepoa koko viikonloppu, mutta aattona rosollin pilkkominen oli liikaa kädelle. Hankaluutensa tähän juttuun lisää se, että liikkumattomuus ei tee hyvää mun muulle kropalle. Joulupäivänä oli pakko mennä lenkille, koska selkä oli niin kipeä. Juostessahan mun selkä liikkuu kunnolla, joten se auttaa ja auttoi selkäkipuun. Monia muita selkäharjoituksia en voi tehdä, koska ne liikkeet on taas olkapäälle myrkkyä. No, soittelin fyssarille ja kysyin neuvoja ja hän neuvoi, että kannattaa käydä uudestaan lääkärillä, josko olkapää kuvattaisiin, kun ei nyt vaikuta kovinkaan loogiselta sen toiminta. Lisähaasteensahan tähän mun vammaan antaa tää näyttöpäätetyö, joka ei varmasti ainakaan paranna oireita ja vamman syytä, mikä se sitten lieneekään.

Treenattu ei siis pahemmin ole. Tämän viikon saldo on siis tuo yksi juoksulenkki, spinnu ja pallo-ohjelma. Ei hyvältä näytä, ei. Eilen piti käydä kyllä myös salilla, mutta kello kuudelta aamulla totesin salin ovien takana, että sielä ei toimi lukot ja en päässyt sisälle. Kiva yllätys tuokin, jonka yritän korjata käymällä salilla ennen tämän päivän hierontaa. Ensi viikolla pitäisi alkaa kunnon treeni kohti kesää, mutta vähän heikolta kesä kyllä näyttää, kun kahdeksan viikon uintitauko ei ole auttanut käteen ja kaikki muukin treeni kärsii tästä. Spindessä sentään ollaan edetty ja selvästi jotain kehitystä on itsessäkin tapahtunut, koska eilen ihan sujuvasti (jos ei muistella sitä tosiseikkaa, että hölskyin satulassa samaan tapaan kuin ekaa kertaa ravia kokeillessani) 180 kadenssilla, kun vielä marraskuussa en olisi ikinä saanut jalkoja noin nopeasti pyörittämään.

Nyt palaan taas töiden pariin, kun aivojenlepuutustauko on ohi.

tiistaina, joulukuuta 18, 2012

Olkapääuutisia

Loppuviikkona yritin parannella olkapäätä huonolla menestyksellä. Se teipattiinkin, mutta apua ei ollut, yhtään. Olkapäähän sattui, vaikken tehnytkään mitään. Jätin salin väliin perjantaina, kun en ehtinyt ennen hierojaa työjuttujen vuoksi ja ehkä se oli fiksua, vaikka enhän mä salilla mitään käsijuttuja ole tehnyt enää pitkään aikaan. Lauantaiaamuna lähdin luistelemaan iloisin mielin, itku silmässä palasin takaisin, koska luistelukin kipeytti käden. Viikko aiemmin pystyin hyvin luistelemaan käden kipeytymättä, nyt ei enää edes sitä, eli olkapää kestää vain koko ajan huonommin kaikkea, vaikka en tee sillä oikein edes mitään. Siihen loppui lauantain rypistykset liikunnan osalta ja koko viikonlopulta, en uskaltanut mennä tekemään edes potkuja. Lauantaina käsi iltaa kohden parani, mutta aamulla olin taas epätoivoinen, kun se oli kipeä. ARGH! Sunnuntaina iltaa kohden käsi taas vähän parani ollakseen taas maanantai-aamuna huonossa hapessa. Soitin fyssarille, joka sanoi, että näyttää siltä, että käsi ei kestä paikallaan oloa ja pitäisi saada dynaamista liikettä. Nyt siis kädelle varovaista jumppaa ja pientä liikettä urheilun muodossa. Siis pientä. Tänään testaan spinnausta ja keskiviikkona aamuna menen uimaan (jos spinnu sujuu käden suhteen edes jotenkin), tai siis lähinnä potkimaan, mutta myös uimaan! Tarkoitus on uida potkujen välissä aina 25m ihan molemmilla käsillä, takaisin voi tulla sitten vaikka yhden käden selkää. Katsotaan miten käy, pitäkää peukkuja! Eihän tässä ole kättä yritetty parantaa ja lepuutettu sitä niin paljon kuin on pystytty seitsemän viikkoa ja nyt siis käytännössä neljä päivää ollaan oltu urheilematta, minkä aikana käsi on mennyt jo melkoisen huonoon jamaan. Töistä se ei ole ainakaan tykännyt yhtään, eli kipuilee koneen ääressä aika pahasti mutta töitä ei kyllä voi olla oikein tekemättä. Asensin vielä sellaisen hälyttimen koneelleni, ja nousen puolen tunnin välein ylös venyttelemään/hakemaan teetä/käymään vessassa tms, jotta käsi ei olisi staattisessa asennossa koko aikaa. Sitä useammin ei oikein voi tauottaa, muuten ei töistä tule yhtään mitään.

Ehkä sitten ennen  kautta 2014 selviäisin pelkillä flunssilla tai lihasjäykkyyksillä... Ongelmallistahan tässä on, että en oikein voi tehdä mitään, kun käsi ei kestä mitään. Jos voisinkin juosta/pyöräillä/saleilla/hiihtää/luistella tai edes paria noista, niin hyvä, mutta tällä hetkellä en oikein tiedä, onko mikään noista kädelle hyväksi.

Viikonloppuna tuli sitten tehtyä muuta. Hoidettiin jouluostoksia. Toiset on huolehtineet alkoholiostokset, joista mä en niin perusta (mulle riittää cokis, ja nimenomaan oikea cokis, eikä mikään light-versio, joka on mielestäni lähinnä itsensä huijausta, ja mä suhtaudun meidän perheestä sentään vähän lievemmin ligh cokiseen kuin pikkusiskoni). No, suklaaostoksista olen kyllä sitten huolehtinut;) Mietin myös, että onko kasvanut isoksi, kun omistaa joulukuusen jalan?

Viikonlopun ilontujaus oli tosi hyvä leffa Koskemattomat. Tämä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, mielestäni sopii ihan kaikille ja leffasta tuli tosi hyvä mieli, hetkeksi unohdin typerän olkapäänkin... Eilen käytiin vielä katsomassa Argo.  Leffa oli ihan  pikkunäppärä, muttei mitenkään ihmeellinen, jotakin jäi puuttumaan. Itse tarinahan leffan takana onkin sitten  melkoisen ihmeellinen, kertoo siis siitä, miten jenkkien suurlähetystön työntekijöitä pelastettiin Iranista feikkileffan avulla...

torstaina, joulukuuta 13, 2012

Ennätyspotkut

En oo sentään saanut potkuja töistä 8 työpäivän jälkeen, mutta tänään potkuttelin altaassa tollaset 2 kilsaa. Siis potkin! Jos joku muu haluaa tehdä perässä, niin alla kiva pikku ohjelma. S=snorkkeli, F=räpylät (finns)

650 potkut vatsallaan, kädet kyljissä F,S
50 verrapotkut selällään
400 potkut vatsallaan, kädet kyljissä S
6x25 kylkipotkut vasen F, käsi edessä joka toinen, muuten kyljissä
6x25 kylkipotkut vasen, käsi edessä joka toinen, muuten kyljissä
6x25 kylkipotkut oikea F kädet kyljissä (koska käden edessäpito kielletty)
6x25 kylkipotkut oikea, kädet kyljissä
6x25 kylkipotkut puolta vaihdellen F, kädet kyljissä
6x25 kylkipotkut puolta vaihdellen, kädet kyljissä

Spinningissä vedettiin 90s-30s(pal) muutama veto putkelta 135rpm:llä. Alan pikkuhiljaa päästä tavoitteeseeni, eli, että pystyisin kärsimään kuten juostessa, eli ensin oksennetaan, sitten itketään ja sitten vasta on mahdollista, etä vauhti hiipuu. Tänään meinaan olin lähellä oksentamispistettä ja itkukin melkein tuli.

Eikun potkimaan!

keskiviikkona, joulukuuta 12, 2012

Viime viikosta ei jäänyt mitään urheiluhistoriankirjoihin. Ei siis mitään. Pari potkua, yksi spinni, yksi trainerisessio (syksyn eka!) ja juoksin vissiin kerran. Ei muuta. Muuten tulikin sitten tehtyä kaikenlaista. Löysin uuden työpaikkani ja sen kahvihuoneenkin, opin paljon ja olin ehdottoman pihalla. Söin maailman maistuvinta helmikananrintaa (joka oli mutatoitunut viiriäisestä!) ja kokosin ikea-huonekaluja, nukahdin leffan ääreen ja totesin, että yliopisto vainoaa mua vielä pitkään (siis niiden tenttien korjauksen lisäksi, mitkä lupasinkin hoitaa).

Tällä viikolla onkin sitten ollut vähän eri meno. Maanantaina kävin lääkärissä (joka henkilökohtaisen pyörämekaanikon kaverien välityksellä armollisesti löytyi), joka totesi, että mun olkapää kyllä paranee, mutta ei kyllä levolla, löysä olkapää oli diagnoosi, ja kuulemma yleinen nuorilla naisilla. Sain luvan uida vaparia (siis vain vaparia, ja vain vähän), kantaminen, staattinen käden ylhäällä pitäminen, käden päällä nukkuminen yms. on kiellettyjä. Olkapään vahvistaminen on mulle nyt ykkösasia siis. Mulla on kuulemma yliliikkuva olkapää! En olis uskonut.

Eilen vihasin spinningiä entistä enemmän, kun ohjelma oli ihan kidutusta. Vaikka laitoin vastuksen käytännössä nollaan, niin kun kierrokset ovat 155 putkelta, niin mun syke hyppii jossain sielä vk-sykkeen ylärajalla. Oltiin TAAS taitojen ylärajoilla ja tuossa vauhdissa voin kertoa pyörityksen olleen jotain ihan muuta kuin pyöritystä. Ehkä se sieltä tulee. Joo, mutta ei spinning ole kivaa, se on vain välttämätöntä, että mun pyöräilylle tapahtuisi jotain.

Tänään on ollut lepopäivä fyssarilla höystettynä. Fyssarille sain varattua ajan jo aiemmin Teron vinkistä (kiitos vaan!) ja lääkärikin sitten suositteli samaa heppua. Fyssari ei kieltänyt varsinaisesti mitään, mutta totesi, että olka pitäisi saada kivuttomaksi. Sitten kun on kivuton, alkaa jumppa ja muitakin juttuja (eli siis uintia) saa sitten yrittää, mutta jos tulee kipeäksi, pitää heti lopettaa. Varoitteli myös kaikesta staattisesta, mikä  on olalle tosi huonoa ja neuvoi hyviä asentoja, joissa olkapää on parhaiten levossa (yllätyksekseni se käden sivulla riiputtaminen ei ollut tätä, koska tällöin koko käden paino tulee olalle). Nyt jatketaan potkuharjoituksia ja koitetaan saada olka kivuttomaksi, saas nähdä miten onnistuu. Ai niin, siivoaminen on kielletty, voi harmi!

maanantaina, joulukuuta 03, 2012

Huonoin juoksusuoritus ikinä, pakkaspyöräilyä ja käsikipua

Lauantaina käytiin viemässä tuliterä Angry Birds-reppu vasemmalle synttärisankarille, 3v, mistä hattivattileivosten siivittämänä sitten kohti Sahalahden rantasaunaa. Paikalla oli osanottajaennätys, 19 juoksijaa ja huomattavaa on, että naisia oli tasan yksi vähemmän kuin miehiä, että voidaan unohtaa se, että naisia on aina vaan vähän juoksemassa ja siksi on huono taso, vai miten se meni.

Reitti oli sellainen pikkutietä (järjestäjien mukaan isoa tietä ;) edestakaisin, mäkeä oli jonkin verran matkassa mukana ja tuulta, pakkasta ja luntakin riitti, vaikka reitti olikin ihan hyvin aurattu. Monilla oli nastalenkkarit, itse oon juossut niin paljon tuollaisissa maalaisolosuhteissa, että osaan etsiä sen pitävän kohdan tiestä, varsinkin kun tuola ei ollut pahemmin vaaraa autoista, niin sai painella vaikka keskellä tietä. Jo eka kilometri osoitti, että tänään ei taida ihan juoksu kulkea. Vauhti oli hidas  ja syke huiteli pilvissä, en olekaan pitkään aikaan päässyt 189 lukemaan, luulin, että mun maksimi on 187. Eihän siitä mitään tullut. Kolmen kilsan kohdalla pysähdyin, stoppasin kellon ja kävelin 20 metriä takaisin, koska meno oli ihan hirmuisen hirveää, sitten muistin, etten ole luuseri ja luovuttaja (olen mieluummin huono kuin luovuttaja), joten aloin raastamaan taas kohti kääntöpaikkaa  vaivautumatta enää käynnistämään mittaria. Rimpuilin kääntöpaikalle ajassa 22.05, mikä oli suurinta surkeutta ikinä huolimatta mistään olosuhteista, mäistä tai muustakaan ja juoksin takaisin. Sentään pääsin vähän lujempaa (no, 18s) takaisin, mikä sekin oli surkeaa, koska nyt ei ollut edes tuulta, ylämäkeä enkä pysähtynytkään. Reittikin oli parisataa metriä liian lyhyt, eli aika olisi painunut yli 44 minuutin, ehkä jopa 45minuuuttiin mitä ei voi kuin itkeä (taisin vähän oikeastikin itkeä loppuverraamassa käydessäni). Vauhti hitaampaa kuin 4.25/km, härreguud, mähän oon juossut puolikkaankin kovempaa vauhtia! Kahdessa viikossa tommonen 4minuutin huononnus kympin aikaan, mistä olosuhteita voi "syyttää" maks parin minuutin verran, vaikka syytänkin tästä kyllä vain itseäni, olin ihan tosi huono. Huhhuh sanon minä. Eiköhän tää tän viikon kevyt viikko tule tarpeeseen.

Sunnuntaina käytiin ajelemassa rapsakassa pakkassäässä puolitoista tuntia. Oli kaunista.

Olkapää on aiva karmea, en tee sillä mitään (siis oikeasti, en mitään) ja silti se on tänäänkin ollut tosi pahana. En tajua, en kestä. Jos on vinkkejä, niin otetaan vastaan.

Pyöräilymaisemaa Eriksellä.

Lumihiutaleet satulassa.

Pimp my Kultsu.