Asiat ei ole menneet ihan suunnitelmien mukaan ja en ole siis vieläkään nostellut sitä penatankoa. Tikit sain kuitenkin pois jo keskiviikkona melkoisen tuskan saattelemana (kyllä, se lanka oli kivasti jo kiinnittynyt lihaan) ja jatkoinkin suoraan sitten esittelemään kaunista jalkaani Tampereen keskustaan. Kaikille, jotka välittävät siitä, minkä näköisenä kulkevat ihmisten ilmoilla annan pari leikkauksen jälkeistä vinkkiä, joita en itse tietenkään ottanut huomioon lähtiessäni alle polvipituisessa hameessa viipottamaan.
*Leikattu paikka ja sen ympäristö ovat keltaisia, koska se leikkausta edeltävä pesuainesetti on keltaista (jotta nähdään, mistä on jo pesty). Aine ei lähde helposti irti esim. pyyhkimällä, joten jos jalkasi on leikattu saatat haluta peittää ne esim. pitkillä housuilla.
*Saatat haluta peittää jalkasi myös siksi, että niihin on piirrelty pakastetussilla kuvioita, joissa demonstroidaan mistä leikellään ja miten. Pakastetussi ei ole vesiliukoista, joten viivat ovat sielä jalassa myös siteiden poiston jälkeen.
*No ei se leikkaushaavakaan nyt niin kaunis ole.
*Kyllä, säärikarvat kasvavat myös siteiden alla.
Julkisesta häpeästä huolimatta (ja torstaisen, erittäin odotetun ilman jätesäkkiä tapahtuneen toimitetun suihkun jälkeen) asiat ovat kuitenkin parantuneet. Polvea vähän kiristää, mutta ei se kovin kipeä ole. Alaspäin portaat menevät edelleen yksitellen, mutta muuten siis jo kävely sujuu, hyvin siis menee.
Tänään pääsin sitten vihdoin uimaan halliin. Pelkkää pullariuintia ja scullausta, vähän kellumista ja ei yhden yhtään ponnistusta leikatulla jalalla päädystä. Hyvin toimi ja osasin olla tekemättä jalalla mitään. Uin tosin ehkä vaan jonkun puoli tuntia, 25m:n pätkissä ja about tonnin, koska päätin aloittaa rauhallisesti. Meininki Hervannan hallissa oli melko poikkeuksellinen, yleensä sielä ei kovin nopeita uimareita ole ja mä olen siinä nopeammassa puoliskossa uimareista. Katsoin kuitenkin jo altaalle kavutessani, että nyt kyllä mennään muilla radoilla niin lujaa, että mun lienee pakko mennä mummouintiradalle. Tai tässä tapauksessa teinityttö-mummorinta radalle, josta tosin teinityttö poistui pian vesijuoksemaan ja mäkin sain oman radan. Aloin sitten vähän tiirailemaan, että mitä ketä ihmettä täällä nyt oikein ui, kun ne paahtaa menemään kauhean lujaa ja kauhean pitkään. Tiirailun tulos oli, että tunnistin kolme menijää: Tiina Boman, Antti Hagqvist ja Eetu Karvonen. Että sellaisessa seurassa minä sitten polskin tänään ja valitsin kyllä ihan oikean radan. Tampereen muut hallit ovat kiinni ja siksi varmaan tuolla oli vähän poikkeuksellista sakkia, harvemmin oikeita urheilijoita Hervannassa näkee, kun sielä on vaan 25m:n rata. Itse kyllä ihan mieluusti sielä uin, koska tilaa on usein ihan hyvin, nyt kun tiedän koska sielä on hiljaisinta (ja aion säilyttää nämä ajat salaisuutena, jotta saisin jatkossakin harjoitella ilman suurta yleisöä volttikäännöksiä ja vaparin tekniikkaa).
Ensi viikko vielä vähän höllätään, kun olen sielä reissussa, sitten onkin tiedossa enemmän uintia, varovaista salia ja myös pyöräilyä, juoksun aloittamiseen menee vielä kuukausi. Ei tolla jalalla vielä kyllä todellakaan juoksis, bussiinkaan ei voi kirmata, vaikka olis kuinka myöhässä, ja siis oikeasti, vaikka saisinkin (mitä en tietenkään vielä saa), niin en edes pystyisi.
Vähän kyllä ihmetyttää, miten olenkin järkännyt reissun yleisurheilun EM-kisojen kanssa päällekkäin? Viimeksikin kun Keskisalo voitti EM-kisoissa, olin jossain Edinburghissa. No, mutta reissu siis suntautuu ensin Tukholmaan ja sitten vihdoin pääsen taas Århusiin - oi onnea. Urheilun ja ruoan lisäksi tykkään siis kovasti reissaamisesta ja mulla on monenmoisia suunnitelmia, joita haluaisin matkailun saralla toteuttaa.
Seuraavat toiveet ja haaveet eivät ole mitenkään järjestyksessä mieluisuuden saati toteutuksen ajankohdan kanssa. Eka ja kolmas on ehkä helpoimpia, koska ekalla ei välttämättä tarvita matkaseuraa ja kolmannelle ei ole matkaseuralla niin väliä, mutta muut reissut vaativat oikean/t ihmiset mukaan - muuten ne voivat muuttua melkoisen ei-mukaviksi.
*Puolaan ja Espanjaan kavereita tapaamaan
*Loiren laakson road trip - linnoja ja viinitiloja, vaikken mikään viini-ihminen olekaan.
*Pariisiin tahdon aina.
*Tanska road trip/pyöräretki maan ympäri - jäi niin paljon näkemättä.
*Uusi-Seelanti ja Australia - ne ovat varmaan jotain ihan muuta kuin mihin on tottunut. Ja suuri syy on myös kengurut, koalat, vesinokkaeläimet ja tietysti pingviinit.
*Israel - vaikka maan politiikasta voi olla montaa mieltä, haluaisin mennä katsomaan mun mukavia olympiatuttavia sieltä (turvamiehistä ei niin väliksi) ja tutkimaan, onko se elämä oikeasti siellä sitä, että auto parkkeerataan nokka lähtösuuntaan, että ollaan valmiita nopeaan poistumiseen.
*Islanti - pohjoisosa tutkimatta. Lisäksi lupasin itselleni, että palaan Vikin mustille hiekkarannoille, koska siellä tunsi oikeasti rauhan. Paikka sijaitsee tosin käytännössä niin lähellä purkautunutta tulivuorta, etten tiedä, onko hiekkarannalla enää muuta kuin tuhkaa.
*Trans-Siberian - moni on sen jo tehnyt, miksen siis minäkin?
Bubbling under ´
*Antarktis - en ole varma haluaisinko tänne oikeasti. Toisaalta sielä on ne pingviinit, mutta niiden kuuluisi antaa elää rauhassa, Etelä-Manner on niiden valtakuntaa, ei ihmisten. Vaikka matkat onkin toteutettu luontoa kunnioittaen ja maihin pääsee kerrallaa vain todella rajattu ihmisjoukko, jättää ihmisten vierailut varmasti kuitenkin aina jonkinlaisen jäljen tuonnekin.
*Viro - noloa, mutta vaikka olen nähnyt Kiinan muurin, Niagaran putoukset, Pietarin kirkon, Colosseumin ja monta muuta juttua, en ole koskaan käynyt edes Tallinnassa.
Ai niin, Suomi-Ruotsi maaottelussa olen sitten joku yritysattasea. Mun pitäis tietää paljon tapahtuman historiasta ja vastuullani olevien yritysvieraiden firmasta taustatietoa. Yritystä en vielä tiedä ja ottelustakin tiedän lähinnä osallistujamaat, vaikka kerran olenkin käynyt ihan jopa paikan päällä katsomassa ja aina kun on ollut mahdollista, olen seurannut tv:stä/akvaariosta kisoja. Varsin kiinnostavaan hommaan kyllä pääsin, ja varmaan pääseen seuraamaan kisojakin kivasti.
PS. Pyörille ei ole tapahtunut viime aikoina yhtään mitään, eli osissa ovat. Josko huomenna taas yrittäisin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti