En ole aina ihan varma, että miten kestän itseäni, kun onnistun eksymään joka paikkaan, mutta toisaalta mulla on harvoin sellaisia kovin tylsiä hetkiä, joten en pääse tylsistymään (vaikka blogin kirjoittamistahdista voi päätellä, että iltaisin on sittenkin vähän tylsää ja tahtoisin kovasti Tanskaan ja Teknologin keittiöön takaisin). Lisäksi niin kauan, kun en havaitse, että päälläni olevassa paidassa on vielä henkari (näinkin voi kuulemma ihan oikeasti käydä), voin kai olla ihan tyytyväinen. Tänään olen onnistunut taas suorittamaan oikein kunnolla Otaniemessä päässä. Eksyin muun muassa CSC:n parkkihalliin. Niin, aina voi kysyä, että mitä ihmettä tein kyseisessä paikassa. Mun siis piti vaan vähän oikaista, mutta sitten havaitsin, että se ovi, mistä mun piti mennä olikin "Vain äärimmäisiin hätätilanteisiin"- ovi. Koska olin kuitenkin jo lukinnut itseni johonkin ihme käytävään, oli ainoa poistumistie parkkihallin kautta. Lopulta tämä reitti oli siis kaikkea muuta kuin oikoreitti, kun sieltä sitten kävelin autoluiskaa pitkin ulos. Onneksi sentään löysin sen luiskan, ensin näin nimittäin vain autopesu-oven. Ei se aamuinenkaan ihan tyylipuhdas saapuminen ollut, mutta silloin jouduin oikaisemaan (tai no, oikaisemaan ja oikaisemaan) vain niiden autoluiskien ja jonkun kuorikekasan yli, kun tietysti jäin bussista ihan väärässä kohdassa. Jos tämä olisikin ollut eka kerta CSC:llä, niin olisi suoritus ollut hyväksyttävämpi, mutta oon mä sielä ennenkin käynyt. Toisaalta tein ehkä ennätykseni Kamppi-Tampereen juna välillä, 6min fiksuissa (=epämukavissa) kengissä, sisältäen junalipun oston, joten voinen olla päivään kuitenkin tyytyväinen. Niin ja kurssi oli oikein kiva ja hyödyllinen, torstaina sitten taas jatketaan :) Kelikin näyttää hyvältä uimista ja Kauppatorin vierailua varten. Ja perjantai-aamuna ehdin varmaan lenkillekin Töölönlahdelle (jos löydän sen...). Toivottavasti uinti sujuu sitten torstaina paremmin kuin tänään, hyvistä uinneista oli vaan muisto, kun mihinkään ei kulkenut ja volttikäännökset päätyi rataköysiin ja nenä oli täynnä vettä ja ohjelmakin jäi kesken kun olin vaan niin hidas ja ehdin altaaseen niin myöhään. Eilinen pyöräilykin oli vähän tahmeaa ja kukaan vastaantuleva pyöräilijä ei moikannut, vaikka yritin kovasti kaikkia morjestaa. Ihan tylsää. Jumitus sunnuntain salisession jälkeen saattaa kyllä vaikuttaa tahmeuteen, mutta ei nyt aina voi kulkea muutenkaan.
Vaikka pahimmasta suklaanhimosta oonkin jo toipunut, niin kyllä taas oli tänään vaikeaa, kun kaikki muut söi CSC:n korruptiokarkkeja. Ne tuoksui niin hyvälle! Ja jätskiäkin tekis kovasti mieli, mutta kun ei näy pakastimessa ja ostaa ei saa :( En enää ikinä pidä karkkilakkoa kesällä (taisin tosin juuri sinetöidä kohtaloni tolla lauseella ja karkkilakko on tosiasia ensi vuonnakin).
Huomenna on töissä seminaaripäivä ja sen jälkeen vedän muille urheiluohjelmaa, eli pelataan ultimatea. Kävin heittelemässä lainaamiani kiekkoja vielä eilen illalla myöhään ja voi kun oli kiva heittää taas pitkästä aikaa, jos olisi aikaa menisin aina silloin tällöin höntsäämään, mutta enpä taida ehtiä, eikä jalatkaan varmaan tykkäis. Jos meidän ryhmäläiset on edes yhteensä yhtä innoissaan kuin minä pelisessioista (vaikken itse edes pelaa), niin hyvä siitä tulee. Nyt voisin tutkia vaikka veroilmoitustani. En ole pitänyt kauheasti kiirettä sen kanssa, kun se virallinen versio tupsahti postista "jo" viikon viimeisen palautuspäivän jälkeen. Arvostan kutienkin verovirkailijoita erityisesti siitä, että puhelimessa asiaa toukokuun alussa tiedustellessani kysyivät minulta, että onko siinä ilmoituksessani jotain korjattavaa. Helppohan se on tietää näkemättä niitä lappuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti