maanantaina, marraskuuta 26, 2012

Jäällä

Sunnuntaina pääsin vihdoin ekaa kertaa jäälle! Piti mennä jo perjantaina, mutta kun vihdoin pääsin töistä kotiin, niin olin niin nukuksissa, etten vaan pysynyt hereillä ja totesin, ettei nyt pysty menemään luistelemaan, vaikka mieli olisi kovasti tehnyt. Meninkin ensimmäistä kertaa varmaan 25 vuoteen nukkumaan ennen yhdeksää! No, heräsin sitten tietysti lauantaina jo ennen kuutta, mikä on melko epäinhimillistä, mutta ehkä tuo nukkuminen kannatti, jetlag taitaa vihdoin olla voitettu. Ikinä sitä ei itse usko, että voi mennä se yli viikko aikaerosta toipumiseen, mutta kyllä niin vain voi käydä.

No, palataan asiaan, eli luisteluun. Tunnin luistelin ja kyllä sitä vaan ihmettelin, että miten ihmeessä olen pystynyt painelemaan 24km/h vauhtia 90 kilsaa, kun nyt kokeilussa pääsin just ja just yli 20km/h vauhtia yli kilsan. Ihan noin paljoa ei kaarteet selitä. No, onhan tässä aikaa taas painaa menemään ja lähtötilanne on parempi kuin viime vuonna, silloin pysyin hädintuskin pystyssä ekalla luistelukerralla, nyt taasen tuntui jo ihan luistelulta, vaikka se viimevuoden edes kohtuullinen tekniikka  onkin kadonnut  täysin. Havaitsin myös, että puolierot on melkomoiset, sillä kun testailin, miten pitkään pystyn liukumaan yhdellä luistimella suoraan, pääsin parhaimillani oikealla 30m ja vasurilla 20. Joo-o. No, tuossa onkin parannettavaa, ensin molemmille jaloille 40m liuku ja sitten siitä pidentämään. Tuollainen liuku- yms. harjoittelu melko hyvin rytmittää luistelutreenejä, ja tunti jäällä kuluu tosi nopeasti, vaikka se onkin yhden ringin kiertämistä.

Sunnuntaina käytiin vähän pyöräilemässäkin, kun tutustuttiin Reitti 2000. Reitti oli alkupäästä  (Myyrmäestä lähdettäessä) tosi mäkinen ainakin Kultsulle, jossa on siis 361 nastaa edessä ja takana. Olin ihan rikki pehmeässä maastossa, sitten kun tuli kovapintaisempaa hiekkatietä ja vähemmän mäkiä, oli ihan kivaa. Matkalle osui myös yksi ihan älytön kuravelli, johon ajoin suoraa keskelle ja siihen jäin. Siinä kohtaa loppui  kyllä huumori hetkeksi... Kismitti kovasti, että onko tää mun pk-lenkki tällaista maksimi kurassa polkemista. No, reitti onneksi helpottui ja vihdoin löydettiin Luukkiin asti. Sitten eksyttiin ja poljettiin Bodomille asfalttitietä pitkin. Todettiin, että se töyssy, missä kaaduin Lucylla ja mistä valitin oli edelleen sielä, merkkaamattomana ja korjaamattomana. Jäi kyllä vähän huono fiilis, kun olin ihan kuitenkin soittanut asiasta ja lupasivat hoitaa asian. Takaisinpäin pyöräiltiin sitten Kehä III:sta pitkin, kun taas eksyttiin...

Tänään aamu alkoi potkuilla, ja päivä loppuu sitten aikanaan fyssariin. Mitään en oo kädellä taas tehnyt, mutta nyttenkin se on aikas kipeä. Voihan kökkö. Kun edes tietäis, että mistä se on tullut, niin olis hyvä. Tai että mitä sillä voi tehdä ja mitä ei.

2 kommenttia:

Jupis kirjoitti...

Onko sulla muuten pikaluistimet vai vedätkö jollakin luistelumono-retkiluistin combolla?

Kipa kirjoitti...

Mulla on ihan luistelumonot ja OAC:n retkiterät. Ehkä pikaluistimilla olis helpompi luistella oikein (no, ensin pitäis opetella, en ole edes kokeillut) radalla, mutta luonnonjäällä niille meno ei oikein houkuta. Varsinkin jos Kuopiossa on taas jotain -30C kisapäivänä. Melkein kaikki muuthan Ågelissa luistelee pikaluistimilla, mutta kun Kalevan Kierros alkaa lähestyä, niin sinne kyllä ilmestyy lisää retkiteriä.