sunnuntaina, joulukuuta 11, 2011

Kevyen viikon kuulumisia

Viime viikko oli oikeasti ihan överi. En toki tehnyt mitään enempää kuin normaalistikaan kovilla viikoilla, mutta... Muun elämän stressi oli niin iso, että olisi pitänyt höllätä, eikä painaa menemään. Tässä mulla on kyllä paljon opittavaa, siis siinä, että oppisin ottamaan muun elämän kuormituksenkin huomioon. Niinpä alkuviikko menikin pulssia tasatessa ja kolmena ensimmäisenä päivänä saldoksi tuli tasan 45 minuuttia kevyttä luistelua. Nyt on tosin tietysti kevyt viikko, joten ei haittaa ja viikko on oikeasti ollut kevyt, mikä on hyvä, kun kyllä tämäkin viikko on ollut vähän töiden puolesta rankka, ihan eri tavalla tosin kuin viime viikolla. 
Torstaiaamulla oli  aamulenkin aika, hiiidasta laahustusta, mutta syke ei liikaa noussut, joten eiköhän tuosta pienestä liikarasituksesta aleta toipua, vaikka olo onkin ollut vähän nuhainen. Aktia cuppiin sitten tänään viittä kilsaa koettamaan.  Kovaa oli kyllä tullut juostua viimeksi sielä Rantakympillä ja juoksukilometrejä on viikossa ollut maksimissaan 20, joten epäilys lyhyen matkan juoksukunnosta oli melkoinen. Ilmakaan ei varsinaisesti ollut ihanteellinen, mutta itse en yleensä syytä ilmaa omista suorituksistani. Itse juokseminen oli ihan kamalaa. Tuskaa, tuskaa, enemmän tuskaa. Eka kilsa 3.52 (alamäki), toka 4.07, kolmas 4.14, sitten 4.01 ja viimeinen ylämäkikilsa 3.56. Aika 20.15, millä irtosi naisten voitto, yksi junnusarjan tyttö tosin juoksi lujempaa, paineli vikalla kilsalla ohi, kun mä itku kurkussa pahan olon vuoksi yritin tsempata. Mulla oli ihan kamala olo viimeiset puolitoista kilsaa, en meinannut pystyä mitään. Pitää kai olla tyytyväinen kuitenkin tulokseen, ja onhan se mun vitosen enkka, kun sitäkään matkaa ei ole tullut ennen juostua. Seuraava kokeilu uutena vuotena Aarhusissa. Ihan yhtä hyvin ei mennyt uintitestit. Ei siis todellakaan. Oikeastaan meni aivan päin p:tä. Olen vieläkin todella harmissani siitä, että kun olen uinut tosi paljon, olen vain hidastunut. Kaksi sekkaa per satanen, mikä ei kuulosta paljolta, mutta joka on nälkävuosi uinnissa. Tämä juttu piinaa mua vielä pitkään, harmittaa vaan niin kovasti.

Muuten kuuluu kaikenlaista. En raaski luopua Silviasta, ja kun mua on peloteltu hiilikuiturungon hajoamisesta trainerissa, niin aion vaihtaa sen Lucyn tilalle. Tähän mennee tosin vielä muutama päivä, koska a) joudun ottamaan trainerista 650c kiekkojen adapteripalat pois, mikä on tuskallista, koska mulla ei ole oikeankokoisia jakoavaimia ja lisäksi b) Silvian kammet ei oikein pyöri. Vielä eilen Silvia näytti tältä:


Ekaa kertaa tuli pyörä ihan kunnolla putsatuksi :) Ja gripitkin on uudet valkoiset edellisten harmaiden sijaan. Mutta nyt pitää viedä pyörä vähän kunnostettavaksi, että kammet pyörii. En tiedä oikeasti, mitä tolle tapahtui, epäilen itse asiassa, että Silvia suuttui, kun oli pari päivää purettuna...

Olkapää vaivaa edelleen ja niinpä  siitä sitten otettiin röntgen ja ultraäänikuva. Rikki ei mitään ole niiden perusteella, mutta solisluun pää on koholla, mikä on epänormaalia ja kielii tapahtuneesta traumasta. Oikein mitään ei voi tehdä asialle kuitenkaan näillä tiedoilla, joten ainakin helmikuuhun asti toivotaan paranemista. Tämän hyvän, "ei mitään isompaa rikki"- uutisen innoittamana kroppani päätti, että vammojen määrä on vakio. Purin sitten nastaa ja hammas lohkesi, ja suulla ei voinut syödä. Onnekseni sain tälle päivälle ajan, ja hammas on taas hyvä. Ja miksi ihmeessä purin nastaa? No koska töissä mulla oli myslipaketti ilmoitustaulun vieressä ja sinne mysliin oli tippunut nasta ja sitten söin bulgarianjogurttia myslillä ja se nasta meni myslin mukana jogurttiin ja sitten kuului kräts ja sitten hammas lohkesi. Tasan ei käy onnen lahjat. Opin sentään, että ei pidä purra nastaa. Hammaskin on tosin jo korjattu.

Loppuun TOV:n pyynnöstä kummitäti poseeraa. Bikefittingissä ajoasento oli vielä pari senttiä matalampi, mutta tällaista käytetään alkukevät ja sitten kun on tottunut Lucylla ajamaan, niin käännetään stemmi/siirretään spacereita. On se Lucy kyllä ihana, vaikka sen itse sanonkin. 
PS. Jos täälä on joku innokas turkulainen uimari, niin mulla olis yksi liikuntakortti, jossa on 22 kpl uinteja (käy ainakin Petreliukseen ja Samppikseen ja Kupittaalle, Impparista en tiedä, voimassa 15.4 2013 asti) ja 2 kpl Kupittaan liikumtahallia jäljellä (voimass 13.3.2013 asti). Kuudellakympillä saa tuon multa lunastaa, eli alle kolme euroa/uinti.

4 kommenttia:

Fjurious kirjoitti...

Jestas. Eikös opettajien klisee ole ISTUA nastojen päälle? (joo, paskaläppä...)

TOV muuten kiittää kuvasta ja liikunnallisesta poseerauksesta. Sama mies lähettää terkut myös treenikaverillesi, joka ilmeisestikin teki lähtemättömän vaikutuksen, koska nuori mies haluaa nimetä serkkutyttönsä hänen mukaansa. Välittänet terveiset :)

Jupis kirjoitti...

Älä ny hätäile sen hiilikuiturungon kanssa. Ehkä juttu olisi toinen jos kyseessä olisi joku alle 800g paperinohut hiporunko. Ikinä en oo ajanu ku hiilikuiturungolla trainerilla, enemmän olisin huolestunut alurungon väsymisestä.

Kipa kirjoitti...

Terveiset välitetty :)

Mua on peloteltu liikaa kuiturungon hajoamisesta :o. Olis kätevää, jos vois ajaa molemmilla trainerilla, mutta noi 650 kiekot kyllä estää sen puuhan. Silvian voi uhrata kuitenkin mieluummin kuin Lucyn, meinasinhan melkein jo luopua siitä, vaikken sitten raatsinutkaan.

Esko kirjoitti...

Jupis, aina voi sattua. Kyllä ne vehkeet varmaan kestävät vuosia, mutta kuvassakin oleva vähän halpaa parempi runko lopulta väsyi. Suurimmalla osalla varmasti kaikki meneekin hyvin. Kannattaako riskinotto?

Massaa muuten 1260g.

https://picasaweb.google.com/lh/photo/ZPDSUXAfMFhwAOkNX8yOMaApufaPHJkpXz0eSdB1c3A?feat=directlink