Rakastunut?

Miksi muuten lasken päiviä, ei kun tunteja siihen, että näen taas Saken?

Flunssa (joka iskikin sitten ihan kunnolla) alkaa olla vihdoin voitettu kanta ja kävinkin sitten tänään kolmen vartin kävelylenkillä. Polvi on ollut tänään ihmeen hyvä, eli vaan kipee, ei tosi kipee. On vähän pöhköä, kun en oikein tiedä, pitäisikö sitä koipea lepuuttaa vai ei, toisaalta tuo kävelylenkki toki väsytti jalkaa, muttei se tullut kyllä yhtään paremmaksi kolmessa päivässä sohvatoimistossa makoillessakaan.

Flunssan kourissa ja monen Tanskan treenikaverin hienon suorituksen ja monen suomalaisen äärimmäisen sisukkaan taistelun Challenge Copenhagenissa innoittamana (aika hassua, et tunnen enemmän tanskalaisia, kun suomalaisia triathleetteja) ehdin miettimään tulevaa syksyä ja seuraavat ovat suunnitelmat:

Eli syksyn teemana on uiminen (ylläri, ylläri) ja kehonhallinta kuntoon (ja polvi myös, mutta se on niin itsestäänselvyys, ettei sitä viitsisi joka väliin aina tunkea). Uintia tullee välillä viisikin kertaa viikossa, mutta kaksi kertaa näistä on oletettavasti Pingviini-uinteja ja niissä ei ihan kauheasti kerralla lopulta uida. Tämän lisäksi teen ainakin yhden täysin tekniikkaan keskittyvän uinnin ja varmaan yhden pidemmän, koska ainakin alkusyksystä peruskuntoa (mitä peruskuntoa?) on pidettävä yllä uimalla. Se viides uinti ei varmaan läheskään joka viikko toteudu, mutta lienee myös melko lyhyt ja myös kevyt, varmaan suureks osaks tekniikka. Tän oon suunnitellut toteuttavani Noksulla, sielä kun voi saada vähän vinkkiä siitä mikä menee pieleen. No, viikosta riippuen uintireenejä on siis 2-5. Olis syytä alkaa kulkemaan edes vähän paremmin.

Kehonhallintaan liittyy pilates. Ilmoittauduin pilatestunneille (jotka on ihan järkyttävän kalliita). Ainakin nyt syksyn käyn tuola, katsotaan sitten keväällä uudestaan. Toinen juttu on se jooga. Sinnekin aion raahata itseni kerran viikossa. Tää on budjetoitu lepopäivälle, koska oikeasti toi on tosiaan sellasta huoltavaa ja rentouttavaa enemmän kun raskasta. Lisäks tää vapauttaa päivän venyttelyistä. Mähän testailin näitä molempia liikuntamuotoja jo Tanskassa, mutta ne vähän jäi kun en saanut tunneista enää mitään irti kielimuurin vuoksi. Joogasta ehkä vähän enemmän, kun siinä katselemalla selvis paremmin. Näitten lisäks kotona jatketaan venyjä (nyt oon pikkuhiljaa lisäämässä siihen päivittäiseen venyohjelmaan taas jo alakroppaakin ja pohkeet on kyllä ihan juntturassa) ja lisäks tietty käyn salilla.

Entäs sitten juoksu ja pyörä. No, ensin pitäis päästä juokseen. Tavoite olis, että jouluaattona saan joululahjaks kympin juoksulenkin. Se olis ihan maailman paras lahja! Jos pääsen tähän, oon tosi tyytyväinen. Viime vuonnahan joulun aikaan oltiin kolmen kilsan lenkeissä. Yksi viikottaisista juoksulenkeistä olisi tarkoitus myös yhdistää kävelyyn niin, että se olisi vuoden lopulla yhteensä pari tuntia, ja sitä sitten ensi vuonna hiljalleen muutetaan pitkäksi juoksulenkiksi. Lisäksi, jos tritiimi järkkää juoksureenejä Pirkkiksella, niin yritän raahata itseni sinne, jos mä voisin saada vähän sovellettua ohjelmaa, eli opettelisin parempaa juoksutekniikkaa. Pyörässä taasen pitäisi päästä vähitellen kahden tunnin lenkkeihin. Ensi vuonna sitten mietitään tarkemmin tota pyöräilyä.

Näistä palasista sit kootaan joka viikoksi hyvä setti joka mahdollistaa myös palautumisen, oletettavasti aina joka kolmas viikko on hyvin kevyt, vaikka pääasiassa kaikissa treeneissä mennään rauhalliseen tahtiin. Paitsi ehkä salilla, jossa kyllä pitäisi päästä taas joihinkin kunnon painoihin, että jalkoihin sais taas vähän voimaa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, nyt vaan oottelen Sakelta hyviä uutisia, rauhoittavia sanoja ja toimivia ohjeita.

Yhden tavoitteistani olen muuten jo toteuttanut. Koska suklaa on mun heikkouteni, päätin, että jos sit on pakko syödä, niin syön sitten tummaa suklaata. Viikon sitä popsittuani se alkaa jo maistumaan hyvältä. Tummassa suklaassa on kuitenkin se hyvä puoli, että ei tee mieli syödä 200g kerralla, ja päivittäinen raja onkin sellainen 25g, ton määränhän pitäisi olla jopa suositeltava osa ruokavaliota.

Ai niin, 275,5 tuntia vielä.