Tänään aamulla heräsin ja polveen ei sattunut noin kolmen sekunnin ajan. Sitten alkoi taas kalvava tunne ja vielä paljon pahempana kuin eilen ja eilenkin sattui jo kovasti. Päätin, että nyt on aika soittaa lääkärille, viikko tosi kipeän polven kanssa voi olla melkoista tuskaa, kun polvi tuntuu menevän vain pahemmaksi. 7.59 soitin siis urheiluklinikan numeroon, missä todettiin, että Sakke ei ole paikalla koko viikolla, mutta ottivat soittopyynnön jollekin toiselle ortopedille. Lääkäri soitti ja käski menemään varmuuden vuoksi näyttämään polvea ortopedille/kirurgille, koska viikossa voi tulla jo pahaa jälkeä, jos polvessa on vaikka infektio tms. No, soitin sitten lääkäriaikaa Tampereelta, mutta eihän siellä vapaita aikoja ollut tälle päivälle. Kuulostin varmaan kuitenkin aika epätoivoiselta (ja sitä myös olin), ja kiltti vastaanottovirkailija lupasi käydä kysymässä yhdeltä lääkäriltä, jos hän johonkin väliin saisi minut otettua. No, ortopedi oli tosi super ja lohkaisi vartin ruokatunnistaan pois ja mä sain ajan. Kävin sitten kinttuani näyttämässä, infektiota ei löytynyt, mutta lykkäsi mulle vaihteeksi tulehduskipulääkekuurin. Tällä kertaa sainkin sellaista oikein kunnon tavaraa, ja nyt siis popsin pillereitä viikon ajan ja toivotaan, että jotain tapahtuu. Kielsi juoksemisenkin, mutta mun ilme oli siinä vaiheessa varmaan aika paljastava ja totesi sitten, että "No, eipä taida tehdä mielikään tolla polvella." Muutenkaan ei kuulemma kannata tehdä mitään jalkoja kuormittavaa, joten pullari ja käsipainot kehiin ja pyörä telakalle taasen. Olen kyllä tosi kiitollinen sille ortopedille, jolla ei tuntunut olevan mikään kiire lounaalle ja vastaaottovirkailijalle, kun ne oli niin ystävällisiä ja sain ajan. Toivotaan, että tabut auttavat.
Eilen kävin uimassa ja polveen sattui vähän sieläkin, mitä ei ole tapahtunut kolmeen viikkoon. Tänään temmoin sitten rautaa, onneksi nykyään pääsee taas Tampin salille, ettei tarvitse hengittää alasalin magnesiumhöyryjä ja otsasuonetkin pullistelevat vähän vähemmän kanssakuntoilijoilla.
5 kommenttia:
No onpa harmi, että toipuminen ei etene sillai kivasti lineaarisesti ja nopeasti. Tsemppiä, kyllä se varmaan siitä! Onneksi voit kuitenkin uida pullarilla ja käydä siellä salillakin.
Johan menee kiemuraiseksi. Jaksamista muruseni!
Ja kiva, että Tampereelta sentäs löytyi yksi hyväkin lääkäri...
Tää oliskin ollut liian hyvää ollakseen totta, jos tää olis mennyt sillain smoothisti. Yritän ajatella positiivisesti ja nyt mulla on hyvää aikaa muun muassa tiskata. Ihan joka päivä!
no tietänet kenen lääkärin puoleen kääntyä täällä suunnalla seuraavalla kerralla, jos tarvetta on
Sit onkin taas tiskattu seuraavien kuukausien edestä, kun pääset taas kirmaileen treeneihin, sit voi todeta, et tiskasit varastoon :) valitettavasti astiat loppuu aikanaan ja sitä ennenb ne taitaa alkaa haiseen...
Jokaisen menestyvän naisen takana on altaallinen pesemättömiä tiskejä.
Lähetä kommentti