sunnuntaina, tammikuuta 29, 2012

Viriilit vinstat

Aamupäivän verrana vajaa 1,5 h hiihtoa Malmin lentokentän ympäri. Tämä oli mielestäni kivoin Helsingin laduista, mukava vajaa 6 kilometriä tasaista baanaa. Sitten egypiläisen ravintolan kautta kohti Espoonlahtea ja kisoja. Ohjelmassa siis elämän eka rinulivinsta ja aika mones vaparia. Mähän oon jo ihan konkari näissä uintikisoissa :)


Lyhyehkön odottelun jälkeen sitten oli vihdoin se pelätty rinuli vuorossa. Huolestutti kovin, hyydynkö täysin. Ihan kivalta tuntui kuitenkin ja vasta kymmenen metriä ennen maalia alkoi hapottaa, ja sen matkan nyt pystyy loppuun asti vääntämään väkisin, joten selvisin kunnialla. Aika 47,75 oli paljon lujempaa kuin koskaan uskalsin kuvitellakaan. Tämä oli ehdottomasti ihan loistosuoritus, kun ottaa huomioon, että rintaa oon uinut vaan verroissa ja yhteensä syksyn ja talven aikana max 2 kilsaa.

Rintauintinäyte reunaradalla.

Melko pian rintauinnin jälkeen olikin sitten vuorossa jo vapari. Lähtö oli hidas kuin mikä ja tuska alkoi jo puolessavälissä. Se oli liian aikaisin ja niinpä vähän hyydyin loppukympillä. Siitä huolimatta enkka parani melkein  seitsemän kymmenystä ja näinpä uusi vinstan enkka on 36,15. Hyvin siis meni. Ja kun ihan vähän puristan lisää, pääsen "jo" 300 fina-pisteeseen, nyt niitä tuli 299. Nämä pisteet ovat kiva mittari itselle uinnin kehittymisessä.

Vaparia keskiradalla keltainen lakki päässä.

Sitten kotiin ja syömään ansaittua tobleroneparfaita.

3 kommenttia:

Nyy kirjoitti...

No oliko se Hanna-Mari siellä? ;)
Ja onnea uusista enkoista!

Ninni kirjoitti...

Hienoa Kipa, onnittelut! :)

Sähän kävit bikefittingissä? Probikessä? Oliko se hintansa väärti?

Kipa kirjoitti...

Juu, kyllä sielä oli Seppälä. Näytti kovasti uimarilta :)

Ninni, Probikessä kävin joo. Koin itse tosi hyödylliseksi, koska mun kokosta tri-pyörää en olis päässyt Suomessa testaan. Ilman tuota en olis ikinä ostanut pikkukiekkoista pyörää, joka osoittautui sitten kuitenkin juurikin sopivaksi, vaikka vähän elämän muuten hankalaksi tekeekin.