Kuuden aamut

Jahas. Tänään se sitten tuli, väsymys. En saanut raahattua itseäni enää illalla salille, niin kuin olis ollut suunnitelmissa. Tästäkin huolimatta olen ihan melko tyytyväinen tekemisiini tällä viikolla. Maanantaihan tuli jo selvitettyä aiemmin, mutta jotta ei tulisi epäselväksi, niin haluan korostaa, että olen tällä viikolla joka aamu ollut reenaamassa viimeistään kello 6.15. Ei tuohon ihan kaikki pysty, mutta mä oonkin super. Huomena ei ole aamureeniä ja muutenkin meen "vaan" uimaan ja sinnekin siirryn bussilla, niin saapi polvi levätä.

Tiistaiaamuna siis käytiin "juoksemassa" kävin heittämässä setit, johon kuului 2x15 min juoksua. Alkuun ja väliin siis kävelyä. Polvi oli itse asiassa ihan hyvä juoksun aikana, vähän jälkeen vihoittelee, mutta muuten ihan jees. Lenkin aikana totesin kyllä, että juoksukunto on jäänyt sinne vuodelle 2005 (tai 2007, jolloin Ecross kulki ihan kivasti vielä vanhoilla pohjilla, vaikka reeni olikin vähän vähäistä). Ihan tosi, en tajua, miten oon pystynyt juokseen 42 kilsaa alle 5 minsan kilsavauhtia, kun nyt en pysty siihen vauhtiin varmaan edes kilometrin ajan. Että on tässä vielä sarkaa niitettävänä, kunhan nyt vaan jalat kestäisi. No, illalla sitten vielä Kalevaan uimaan, 1000 drillejä ja sitten pari 300 m:n settiä loppuun. Ajattelin, että voisin alkaa pikkuhiljaa alkaa tekeen vähän suunnitelmallisempaa harjoittelua (siis niin, että vähän lyhentäisin lepotaukoja ja miettisin drillit etukäteen, enkä sit vasta sielä altaassa tekis sitä, mitä tuntuu hyvältä...). Kyllä mä vielä uimaan opin!

Keskiviikkona taas herättiin ja siirrettiin Silvia ulos. Päivän teema oli PSPS eli asiaan vihkiytymättömille Pidä Se Perse Satulassa. Hyvin tää onnistuikin, vaikka valitsin lenkin, jossa mäkiä oli ihan kivasti. Ei nyt sentään Lukonmäkeä, mutta se vois olla sit tavoite Tanskan jälkeen. Ja ens kesänä sit parit mäkireenit Syrjänmäkeen. Haluan myös tässä korostaa, että pyöräilytaitoni ja -tietoni ovat kasvaneet tässä vuoden aikana hienosti. A. Saan kengät kiinni polkimiin lähes poikkeuksetta heti. B. Tiedän mikä on klossi. C. Tiedän melko varmasti, kuinka monta vaihdetta mun pyörässä on. D. Tiedän, että kaikkia noista vaihteista ei pysty kuitenkaan oikeastaan käyttämään. Hyvä minä. Ehkä vuoden päästä ymmärrän jo noita keskusteluja rataspakoista yms. Illalla ei reenejä, koska oli tapaa-ystävä-päivä.

Tänään, torstaina oli sitten taas juoksulenkin vuoro. Juoksin Suolijärven ympäri 2x15 minsan pyrähdyksillä. Tai lähinnä laahustuksilla. Mutta kyllä se juoksun ilo taas on löytymässä. Illalla tosiaan piti mennä salille, mutta töissä oli "virkistyspäivä", ja menin sitten käymään saunassa, mikä torpedoi kaiken. Siis aivan älytön uneliaisuus iski ja sitten oli pakko ottaa päikkäreitä. Seuraava projekti mulla onkin, että pitäisi oikeasti päästä nukkumaan vähän aiemmin (tyyliin viimeistään yhdeltätoista), muuten ei jaksa ja treenien tehokin on vähän niin ja näin, vammariski kasvaa jne. Ai niin, kyynärpää on aika kipeä, taitaa tulla töistä, koska uinnissa osaan sen jo välttää. Ei vain tykkää tosta juoksemisesta. Mitähän tollekin sitten tekis? En oikein tiedä, että pitäisikö sitä käydä näyttämässä jollekin vai ei. Alkaa vaan huumori menemään, kun jos jalat jotenkin vörkkii, niin sitten saan kyynärpääni kipeäksi juoksemalla, sormen murtumaan uimalla yms. Akillesjänteet on kuitenkin nykyään kunnossa, että pitää kai keskittyä näihin positiivisiin asioihin.