perjantaina, heinäkuuta 24, 2015

Normikeskiviikko

Herään aamulla, jumppaan, käyn suihkussa, bussiin, sitten spinaalipuudutukseen, raudat polvesta pois, puudutuksen haihtumisen odottelua ja hakijan kanssa kavereille toipumaan. Ihan normikeskiviikko oli mulla. Tiedän nää jutut jo, lähinnä suhtaudun välinpitämätömästi siihen, että mua leikellään taas (miksei muuten kisoihin ikinä totu, vaan on ihan jännitystä täynnä, vaikka kysessä olis tyyliin joku testijuoksu).

Viimeinen poseeraus rautojen kanssa hoteissa sairaalakuteissa.
Sairaalassa oli aikaa vaikka katsoa kun tippa valuu...
Nyt siis on raudat poistettu polvesta ja pari kuukautta pitää ottaa tosi rauhallisesti, kun ne tosiaan poistettiin vähän etuajassa. Vähänhän tuo polvi nyt leikkaushaavoja kipuilee, mut muuten menee ihan kivasti, hitaasti pystyn yhden kepin kanssa köpöttelemään, vaikka jalka onkin melkoisessa paketissa vielä. Viikon tässä saikkuilen, sitten menen kolmeksi päiväksi työpaikalle ja aloitan loman. Loman jälkeen menenkin sitten ihan uuteen työpaikkaan, joten uudet tuulet puhaltavat. Viime viikolla siis irtisanouduin ja viimeiset päivät töissä ovatkin lähinnä hand overeita ja koneen putsausta.
Uusi polvi paketissa.
Yksi juttu mun pitää näin vielä sanoa, kun olen lueskellut kymmeniä kisaraportteja tänäkin kesänä. Triathlonista en kaipaa yhtään seuraavia asioita:

  1. Peesausta
  2. Säävalitusta (liian kylmä, liian kuuma, liian sopiva...)
  3. Valitusta siitä, kuinka muut ui törkeästi ja iskuja satelee uintiosuudella, hei, se kuuluu lajiin, niin se vain on
  4. Uskomattomia selityksiä siitä, miksi ihmeessä tapahtui katkeamisia jne. juoksuosuudella, on sitä ja tätä ja tuota selitystä, mutta harvemmin sitä todennäköisintä, että joko a) ei oltu palauduttu tarpeeksi edellisistä kisoista tai treeneistä tai b) (todennäköisin), pyörä tuli vedettyä liian lujaa.
On niitä muitakin, mutta nää on mua aina kyllä ehkä eniten kismittäneet. Toivottavasti kukaan nyt ei ota itseensä, mutta jos ottaa niin sitten ottaa.

5 kommenttia:

Suvi kirjoitti...

Heippa! Löysin sun blogin hetki sitten ja jäin seuraamaan. Kirjoitat hyvin ja sen lisäksi asia, mikä eniten blogissasi kosketti, oli nuo kaikki krempat, joista olet joutunut kärsimään. Kuulosti niin kovin tutulta.. Tosin itseä ei ole (vielä) kertaakaan leikattu, mutta aika lahjakkaasti olen silti itseni onnistunut hajottamaan. Sain teksteistäsi vertaistukea ja lohtuakin. Niitä kisaraportteja kun lukee päivästä toiseen, niin itsensä tuntee kovin ulkopuoliseksi ja erilaiseksi.

Ei tässä kommentissa nyt ehkä ollut päätä eikä häntään, mutta piti vaan tulla ilmoittamaan, että täällä luetaan sun juttuja! Hirveästi tsemppiä sinne polven kuntouttamiseen!

Kipa kirjoitti...

Moi Suvi! Joo, totta on, että kisaraporttien lukeminen on välillä henkisesti aika rankkaa... Toivottavasti sä jaksat kuntouttaa sun kremppoja. Vähän tossa vilkaisin sun blogia ja totesin, että sullakin on kaikkea. Jos tarvitset vinkkejä hyvistä lääkäreistä (pari fysiatria) ja fyssareista, niin kerro, voin antaa nimiä yksityisesti, noille on tosin aika pitkät jonot, enkä edes ole varma, ottaako mun luottofyssari enää uusia potilaita, mutta aina voi kokeilla...

Kiva tietää, että joku jaksaa lukea!

Suvi kirjoitti...

Jaksan kyllä lukea! Vaikka en tietenkään haluaisi näitä juttuja kenellekään, niin on jotenkin lohdullista kuulla, etten ole yksin tässä tilanteessa. Kyllähän ihmiset loukkaantuvat ja saavat vammoja, mutta usein he myös toipuvat (mun mittapuun mukaan) todella nopeasti. Toisin kun minä, joka kärsin vaivoista jo kolmatta, kohta neljättä, vuotta.

Mielelläni kuulisin suosituksia hyvistä ammattilaisista! En löytänyt sun sähköpostiosoitetta täältä. Mulle voi laittaa postia osoitteeseen juokssemattomuusblogi@gmail.com. :)

Suvi kirjoitti...

Ääh, siis juoksemattomuusblogi@gmail.com. Menisköhän nyt oikein. :D

Kipa kirjoitti...

Pistän sulle just mailia :)