Jotenkin olisin toivonut, että se hetki, kun polven metallit alkavat pistämään, ei olisi ollut vielä ja erityisesti, että tuo hetki ei olisi ollut keskellä pahinta lomakautta. Niinhän siinä nyt sitten kuitenkin kävi. Tähän asti polven liikkuvuus on parantunut kivasti, toki polvi on ollut tosi jähmeä aamuisin, mutta liikkuvuustreeni aina herättyä on aina johtanut ihan hyvään liikkuvuuteen ROM:n ollen ~150 astetta parhaimmillaan, kun terveessä jalassa se on vastaavasti mitattuna noin 160 astetta, eli lähellä normaalia on oltu. Turvotus on ollut kuitenkin edelleen pahaa ja kipu on lopettanut voimareenit ennen kuin lihas on saatu väsytettyä. Fyssarin tekemä turvotus- eli lymfateippaus myös on selvästi auttanut kipuun. Kunnes...
 |
| Turvotusteippaus |
 |
| Jalkatuki töissä. Fyssari ohjeisti työpaikkaa, että tarvitsen jalkatuen, jonka päälle nostaa polvi ja sain tämän mahtavan väärinpäin käännetyn roskiksen. Tyyny piti tuoda itse... |
|
Perjantaina tunsin ensimmäisen kerran selvän piston polvessa kun tein jumppaa. Tämä meni kuitenkin ohi. Viikonloppuna polvi oli älykipeä ja ennen 'helpot' ja 'kivuttomat' liikkuvuustreenit olivat järkyttävän tuskallisia. Maanantai-iltana erästä treeniä tehdessä tuntui ekan kerran siltä, kun joku pistäisi puukolla polveen ja vääntäisi. Tänään aamulla en meinannut päästä sängystä ylös. Liikkuvuustreeneistä ei tullut mitään, kun en päässyt edes liikkeen alkuasentoon. Tuolille istuutuminen oli hirveää ja kävely sattui joka askeleella. Junaan mukaan otetun pyörän kuljetus työpaikalle (2,5km) muuttui ongelmaksi, jonka ratkaisin pyörittämällä vasemmalla (siis yhdellä) jalalla koko matkan. Itku silmässä odotin kello yhdeksää, jolloin ortopedian poliklinikalle sai soittaa ja otin ensimmäistä kertaa päivällä panacodin ja maksimiannoksen buranaa. Soitin osastolle ja minulle todettiin, että nyt on vain pärjättävä. Sain soittoajan puolentoista kuukauden päähän, koska koko Suomi on kiinni. Yksityisten ortopeditilanne ei näytä kovinkaan rohkaisevalta myöskään, kun en ihan kenelle tahansa polveani haluaisi antaa sörkittäväksi. Metalleja, jotka luultavasti nyt tämän jutun aiheuttavat, ei kuulemma saisi ottaa pois ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut ja nyt on mennyt 3,5. Tabut ja jalan taivuttelun välttely onneksi tehoavat silloin kun ei pidä liikkua, mutta tilanne on nyt tosi vaikea, koska pakkohan polvea on liikuttaa ja kipu polvessa on tuon pistämisen aikana pahempi kun silloin kun vamma tapahtui. En tiedä, mitä pitäisi tehdä.
 |
| Loppukevennyksenä melko kivat rusketusrajat... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti