Ensimmäinen erävoitto

Tämän viikon olen taistellut yllättävää takapakkia vastaan, mutta vihdoin on voitto kotona! Tuo takapakki oli se, että jalkojen leikkaushaavat eivät suostuneet menemään umpeen. Kävin viime viikolla lääkärillä tikkien poistossa, otti kolme tikkiä pois vasemmasta jalasta ja totesi, että haava repsottaa ikävästi auki, joten piti laittaa vielä teipit . Jätti yhden tikin vasempaan, ja kaikki oikeaan ja määräsi käymään tikkien poistossa sitten viikon päästä uudestaan. Haavat eivät lähteneet menemään sittenkään kiinni ja aloin olemaan todella huolissani. Kun lauantaina teippejä vaihtaessani haava vasemmassa jalassa oli aivan auki edelleen ja vähän kipeäkin (ei kuitenkaan tulehtunut) olin jo niin huolissani, että soitin päivystyksen neuvontanumeroon. Sielä käskettiin tulla aamulla näyttämään, no kävin, ja sairaanhoitaja sitten totesi, että eivät he sille mitään tee, mene maanantaina terveyskeskukseen/leikanneeseen paikkaan. Koska terveystalossa (missä mua siis leikeltiinkin) on lääkäri tavattavissa 24h, kävin vielä sielä. Sielä tuli ohjeita suihkutella haavoja säännöllisesti, vaihtaa tulehduskipulääkekuuri panadoliin jne. Näin toiminkin ja pikkuhiljaa haava alkoi menemään kiinni -ensin oikeasta jalasta, missä oli tikit ja sitten vasemmastakin. Eilen kävin tikkien poistossa ja  haavat ovat vihdoinkin kiinni - hatarasti, mutta kuitenkin. Ensimmäinen taistelu kääntyi siis väsytystaistelulla mun voittoon!

Eihän näistä kuvista mitään eroa huomaa, mutta tästä haavat sunnuntaina, kun ne vielä repsottivat reunoista auki.

Ja tässä oikea jalka tänään ilman tikkejä ja vain parilla ohuella tukiteipillä. On niissä ero, ihan tosi hei!!!

Muuten jalat on kohtuulliset, tänään niitä on jostain kumman syystä tosin särkenyt. Nilkkaa koukistaessa ääriasentoon edellen sattuu, mutta nyt kun haavat ovat vihdoin kiinni, pääsee säärtä pikkuhiljaa hieromaan koko matkalta. Tätä siis pitää tehdä, että avattuun faskiaan ei tulisi pahasti arpea, (vaikka haava siis on vain ~5cm, on faskia leikattu auki ~25cm:n matkalta). Hieronta selvästi auttaa, mutta hankaluutensa on tietysti tehnyt se, että haavan päältä ei ole voinut hieroa, että ne menisivät umpeen.


Olkapään kanssa jatketaan kuin ennenkin, kiristää, sattuu, mutta joka toinen päivä, kun jumppaa teen vain kerran päivässä, on selvästi helpompi kädelle. Öisin ikävä kyllä olkapää saattaa olla tosi kipeä :( Toivon kuitenkin, että tää tästä. Siitä, oliko kummastakaan leikkauksesta mitään hyötyä, ei vielä voi sanoa mitään, myöhemmin sitten.