Århus <3

Eka blogiteksti Århusista, muttei varmasti vika. Asiahan on nyt niin, että 99% varmuudella vietän täälä loka-maaliskuun ja oon asiasta ihan innoissani. Täälä on niiiin kivaa!

Ihmiset on mukavia, täälä tehtävät projektit vaikuttaa tosi mielenkiintosilta, kaupunki on kaunis ja mä vaan jotenkin viihdyn täälä ihan älyttömän hyvin. Urheilumahdollisuudet vaikuttaa myös loistavilta, mikä on tietysti se tärkein asia :P Täälä on uimahalli, jossa on 50m ja 25m radat, pyöräily nyt on helppoo kun heinänteko (oikeesti, kaikki, siis ihan kaikki pyöräilee täälä), juosta nyt voi missä vaan ja täälä on myös naisille salibandyjoukkue, vaikka täälä kukaan ei tiedäkään mitä salibandy on. Siis oikeesti, kaikki on ihan että mikä vitun floorball. Ainoastaan ruotsalainen postdoc tiesi, mitä on floorball, mutta se tiesi myös M. A. Nummisen sekä osasi sanoa suomeksi "Ei saa peittää" :)

Tänään vihdoin myös sain sen, mitä olen halunnut jo pitkään, eli kadenssimittarin. Siinä on myös muita toimintoja, kuten nopeusmittari ja matkamittari, joten nyt pitäis kai alkaa sitten ajaan lujempaa, ettei hävetä niin paljoa hidas etenemiseni. Jotenkin matkaani tarttui myös eh, muutamat pöksyt. Puolustuksekseni sanon, että toiset oli sellaset pidemmät, jotka tarvitsinkin ja toiset, no ne oli sit halvemmat kuin ne toiset. Se pyöräkauppa oli ihana.

Urheiltu ei oo. Flunssa alkaa oleen vihdoin voitettua kamaa. Oli jo aikakin. Keskiviikkona kun tapasin jonkun kuus ihmistä yskin vaan koko ajan ja se oli tosi kamalaa. Nyt ei yskitä enää enää oikeestaan, joten ehkä huomena vois jo mennä pienelle lenkkiyritykselle ja sit maanantaina uimaan. Sounds like a plan :), toivottavasti myös toteutuu. Niin ja tänään voisin vihdoin taas venytellä, viimeks venyttelin Islannissa. Huh, oon tullu siis superlaiskaksi ja nyt hävettää, tosin kipeenä venyttelystä nyt ei kauheesti oo hyötyä, mutta kyllä huomaa, että ei oo pohkeita venyttänyt taas.