Kipan reeniblogi: 7 sekuntia

Oikeasti luku on kyllä 6,5s, mutta mä tykkään pyöristellä aina vähän huonompaan suuntaan, niin kisoissa sitten yllättyy iloisesti. Tänään on ollut aika jännä päivä. Tein meinaan ensimmäisen uintitestini 9 kuukauteen. Etukäteen jännitti aika lailla. Mun uintitesti on 3x300 30s palautuksilla (testi, kuten useat uimatreenini täältä). Testiä ei voinut oikein kovin paljoa aiemmin tehdä, sillä en edes olisi vielä kolme viikkoa sitten jaksanut uida sitä - kahdeksan kuukauden treenitauko ja käden voimattomuus leikkauksen jälkeen olivat tehneet tehtävänsä. Pikkuhiljaa uintitreenit ovat kuitenkin pidentyneet ja olen ottanut mukaan uintia hieman lujempaakin.

Viime viikolla sitten testasin pystynkö tekemään treenin, joss oli tarkoitus uida 4x500m siten, että jokainen 500 lujempaa. No, ekaan meni 10.07, tokaan 9.56. Mietin, että kun tuo toka settikin tuntui kovin hapokkaalta, että miten muka uin kaksi vielä lujempaa. Siinähän sitten uin ja kolmas päättyi aikaan 9.33! Olin ihan äimän käkenä whaat! Kun viimeinen päättyi aikaan 9.05, totesin, että eiköhän tässä aleta olemaan uintitestikunnossa kuitenkin ja tänään sen vuoro sitten tuli. Noiden viisisatasten perusteella aloin myös haaveilemaan alle 1.50 satasen vauhdista, mutta tänään kun hallille suuntasin, epäilytti pahasti.

No, eikun uimaan. Ensin alle verraa 400m, tulevan kauhistelua ja eikun kauhomaan. Eka vinsta taisi mennä liian lujaa ja aloin jo sen jälkeen miettimään, että pitäisiköhän luovuttaa. Hapotti, happi loppui ja oli kamalaa. Eli just niinkun testissä pitääkin olla! Mulla on oma psyykkaustapani tossa testissä. Ekalla 300:lla saa ajatella vain sitä settiä. 150metriin asti pitää miettiä, että kyllähän tää tästä (yleensä siinä vaiheessa ei ole vielä ihan kauheeta tuskaa) ja puolen välin jälkeen mietitään, että hei, yli puolen välin jo! Tokalla puoleenväliin asti taas mietitään vaan, että "kestä nyt puoleen väliin" ja sitten voi jo ajatella, että testistä on mennyt jo yli puolet, että ei oo enää paha. Kolmannella sitten vaan yritetään kestää ja mietitään ehdottomasti vain sitä, kuinka mahtavan paljon on jo uitu ja kuinka mahtavan vähän on jäljellä. Tällä psyykkauksella pystyn yleensä tiristämään itsestäni irti enemmän kuin usein uskonkaan - niin myös tänään. Tavoite oli siis saada setit menemään alle 5.30, mikä tällä 25 kilsaa tänä vuonna uintimäärällä oli jo aika optimistista. No, niinpä vain pistelin uimaan nuo aikoihin 5.14, 5.10 ja 5.10! Oi että. Kyllä olin ihan tosi tyytyväinen. Keskimääräinen satkun aika on siis ~1.44. Näin vähän uintia ja jäin vain 7 sekkaa/100m mun parhaasta noteerauksesta tossa testissä (7s on toki pitkä kuin nälkävuosi satasella, mutta tällä uintimäärällä olen hämmästyttävän vähän jäljessä)! Aivan MAHTAVAA.

Uinti tarjoilee mulle tällä hetkellä iloa, vaikka olkapää siinä kyllä vähän vaivaakin. Se on edelleen tosi tiukka, eikä taivu kunnolla. Arpi siellä ottaa vaan ikävästi vastaan :( Myös jumppapalloilu on taas kuviossa mukana ja tänään pitäisi aloittaa 5-viikon tahkoaminen. Muuta treenailua ei sitten salin lisäksi olekaan (ai niin, leukoja menee jo neljä \o/). Juhannuksena vähän jopa "urheilin", mutta sen jälkeen ajelin vain Kultsulla töihin. Nyt Kultsu on huollossa (aika jännä, että ajaminen oli vähän raskasta, kun levyjarru laahasi vähän kiinni sekä edessä, että takana...) ja mä pidän taas vähän taukoa. Yritän nyt saada näihin jalkoihin jotain tolkkua. Olen nyt käynyt fysiatrilla, joka totesi magneettikuvista, että mulla on tosi isot laskimot. Tämä voi aiheuttaa sen, että laskimoläpät vuotaa, eli veri virtaa jalan laskimoissa myös alaspäin, mikä ei oo hyvä juttu ja aiheuttaa kipua. Oletan, että mulla kyse oli syvistä laskimoista, koska pinnallisten laskimoiden kohdalla tuo yleensä tarkoittaa suonikohjuja ja en mä nyt sellaisia pysty löytämään itseltäni, mutta mistä sitä tietää. No, hoitona tähän nyt aluksi on ollut käsky käyttää kompressiosukkia (ou-jee), ja myös jos jalkapohjaan saisi jollain ortoosilla tms painetta laskimorenkaan alle, niin se olisi hyvä juttu. Sinänsä tuo teoria voisi olla jotenkin järkevä, koska jos mä liikkumisen jälkeen nostan jalat ylös, ei ne tuu ollenkaan niin kipeiksi, kuin jos istun esim. töissä jalat alaspäin aamupyöräilyn jälkeen. Toisaalta olisi outoa, että se just nyt olisi tullut, kun se ei ole mitenkään kai yhteydessä siihen, että liikkuu/seisoo tms. Naisilla, ylipainoisilla ja synnyttäneillä on suurempi riski, mutta tunnustan kuuluvani vain yhteen noista ryhmistä. Jos asiaan ei ole syksyyn mennessä tullut mitään apua, niin sitten sovittiin työterveydessä, että menen hakemaan lähetteen julkiselle, jotta noita laskimoita tutkittaisiin paremmin. Tää ongelmahan nyt ei vaikuta vain mun urheiluun vaan ihan jokapäiväiseen elämään, kun kauppareissun jälkeenkin saattaa sattua niin paljon, ettei oikein kestä. Lisäksi oon D-vitamiini kuurilla, koska senkin todettiin olevan vähän alakanttiin (no, viiterajoissa kyllä) ja D-vitamiinin vähyys ei ole hyvä koskaan, mutta sen on myös todettu olevan yhteydessä (vaikkei tiedetä, miten ja miksi ja onko mitään syy-seuraus- suhdetta) krooniseen kipuun, mitä mulla nyt tässä on, kun eihän mulla ole huhtikuun alun jälkeen ollut yhtäkään kivutonta päivää.

Toinen, mitä on tehty, on fyssarin arvio, ja hän oli sitten taas sitä mieltä, että mun askellus on aivan p-stä. Joo, sehän on toki aivan totta. Toisaalta, suositteli mulle mm. Kayanoja ja aikoinaan kun kyseisiä kenkiä aloin kehoituksesta (fyssarin, joskus vuonna 2004) käyttämään, niin mun jalkaongelmat alkoi siitä. Polvi oli kipeä monta vuotta kunnes lopetin pohjallisten ja tosi tuettujen kenkien käyttämisen. Suostuin kuitenkin, että mun normaaleihin lenkkarin pohjallisiin laitetaan lisäkappaleet, koska kyllä tätä nyt pitää kokeilla. Yritin kysyä, miksi myös pyöräily kipeyttää jalat, jos kerran askelluksesta on kaikki kiinni, mutta siihen ei ollut oikein selitystä. No, tää on tuttua. Aina kun yritän selittää, että ei se juoksu oo se suurin ongelma, vaan että pyöräily sattuu, niin sitten vaan tutkitaan, miten mä juoksen. Sain myös kaikkia tuskallisia (lue vaikeita) liikkeitä askelluksen korjaamiseen. Katsotaan mitä ensi viikolla tapahtuu.

Loppuun vielä pari kuva, juhannuksena taisin tehdä tämän vuoden ainoan avovesiuinnin (20min), todistetusti.