No niin. Tiistai-aamuna poljin fyssarille, sinne kun pääsee fiksuiten pyörällä ja matka ei ole niin pitkä, että polvi kuolisi siinä. Pikkaisen harmitti, kun fyssarilta tullessani havaitsin takakumin olevan (taas) tyhjä. Pumppua ei ollut mukana, mutta onneksi vajaan parin kilsan päässä on pyöräkauppa, josta kävin sellaista lainaamassa. Ja renkaan vaihto sen kuin nopeutuu. Muuta en ehtinytkään sitten tekemään. Keskiviikkona oli vuorossa aamuhölköttely ja illalla oli hieroja. On se oikea it-jänne kuulemma kireämpi (mutta millä pirulla sen saa muka kuntoon, on tässä nyt jo aika kauan sitä venytetty!). Jep. No ei siitä sen enempää. Torstai-aamuna uimaan. Unta oli liian vähän takana, mutta kummasti uinti piristi. 2500 polskin ja sain ihan oman radan koko ajaksi. Yritin miettiä sitä kyynärpäätä, muttamutta... No, en tiedä sitten olisiko tossa uinnin veryttelyssä sitten rintauinnissa tullut joku huono potku tai muuta, mutta kummasti tuo (jo ihan hyvässä kunnossa ollut) vasen nivunen alkoi kipuilemaan. En siihen sitten kuitenkaan ihan kauheasti kiinnittänyt huomiota, vaan tein loppuu vielä 200m:n potkutkin. Taisi olla muuten virhe. Päivän aikana nivunen meinaan kipeytyi vain lisää. No, ei hätää, tuumailin. Kyllä se siitä yön aikana toipuu ja aamulla lenkille. Tai sitten ei. Oikeasti tänään toi nivunen on ollut ihan järkyttävän kipeä. Portaat ylöspäin ei onnistu, on mentävä rappunen kerrallaa, jos jalkaa nostaa enemmän kuin kymmenen senttiä, on kipu ihan infernaalinen! Ja se kipu menee vaan pahemmaksi. Napsin pari buranaakin illalla, jos ne auttaisi, kai se on jotenkin tulehtunut. Jäätäki on pidetty, mutta toi kohta on vähän vaikea, ei sitä oikein teippaakaan ja kävelläkin on välillä ihan pakko. Muutenkin tää viikko on ollut kaikkea muuta kuin onnistunut noin niinkuin ihan joka rintamalla (sentään en ole saanut vielä verolippuja, joten en tiedä, olisko vielä mätkyjäkin tulossa), joten kyllä nyt on hyggelig-asenne aika vaikea säilyttää. No, kai tää on vaan rangaistus siitä, että olin kansalaistottelematon ja kiipesin sen aidan yli sinne urheilukentälle. Nyt varmaan vaan makaan kaks päivää ja yritän saada nivuseni edes kävelykuntoon.
Meen tekeen simaa. Tää on ihan hyvä aika siihen, kun en voi huomenna kuitenkaan treenata tai edes mennä oikein ulos, joten nukun sitten. Mun kannattais oikeesti alkaa lääkäriks, olisin tosi hyvä urheilulääkäri, kun oon käynyt läpi kaikki mahdolliset vammat ja saanut ne mitä ihmeellisimmillä tavoilla. No, okei, plantaarifaskiitti ja hyppääjän polvi on vielä kokematta ja ei mulla oo ollut koskaan vatsalihaksissakaan mitään vikaa (paitsi se, että niitä ei oikein oo). Mutta oikeestaan voisin ottaa ne tähän samaan syssyyn nyt, niin jos polvi vielä joskus toimisi, niin sitten olis noikin koettu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti