Viikko meni lähinnä hiertymiä ja rakkoja parannellessa. Sunnuntaina tosin tuli poimittua puna- ja mustaherukoita talven varalle, mutta pelkät sandaalit jalassa. Töihinkin menin maanantaina sandaaleissa, koska hiertymät oli niin kipeät, ettei tosikaan. Mietin vain, että miten ihmeessä olen voinut juosta niillä jaloilla, ja hyvä etten tiennyt, että ovat niin pahan näköiset. Onneksi en vilkuillut lenkkareihinkaan, koska ne olivat täysin veressä, itse asiassa niin veressä, että ne olivat muuttuneet täysin tönköiksi.
Tiistaina sitten otin iteäni niskasta kiinni ja polkaisin Silvialla töihin ja takaisin kuten keskiviikkona ja torstainakin. Perjantaina pyörämatka oli hieman eri, kun kävinkin vain Viikissä asti Kullervolla. Päivä päivältä pyöräilykenkien jalkaan laittaminen sattui vähemmän. Torstai-ilta kului 100minuutin hieronnassa (eli kidutuksessa) Olen vähän laiminlyönyt lihashuoltoa tämän kesän ja jumi oli melkoinen, mutta vähän alkoi paikat aukeamaan. Jalat ihme kyllä eivät olleet kovin huonossa jamassa, mutta kestojumittaja, eli pakarat kyllä olivat aivan juntturassa. Tänään sitten vihdoin ehdin urheilemaan, eli heitin Silvialla lyhyen lenkin ja testailin, pystykö jaloilla jo juosta. Pystyihän niillä, joten enköhän minä käy viikon päästä vielä Pajulahdessa kärsimässä. Sitten on minun triathlonkesäni siinä. Kesä, jota vielä toukokuun alussa en uskonut tulevankaan.
Mutta sitten siihen kulttuuriin. Tässä on viikko ollut täyttä ohjelmaa, kulttuuririentojen lisäksi omien haaveiden (urheiluun liittymättömien) toteuttamissuunnitelmien tekoa.Tiistaina käytiin katsomassa ennakkonäytöksessä Viulunsoittaja katolla Helsingin kaupunginteatterissa. Mielestäni esitys oli pliisu ja olin hieman pettynyt. Olen nähnyt kyseisen kappaleen myös kangasalalaisen harrastajaporukan esittämänä ja se oli parempi esitys kuin tämä ison koneiston toteutus. Perjantaina jatkettiin sitten ruokakultuurilla, kun sain synttärilahjaksi maistelumenuun Farangissa shampanjoineen. Tätä voin kyllä suositella sydämeni pohjasta. Liha suli suuhun ja tykkäsin kovasti. Lauantaina jatkettiin Helsingin juhlaviikkojen Cirque Eloizen esityksellä. Esityksessä oli muutamia todella hienoja taidonnäytteitä, mutta kokonaisuus olisi voinut olla hieman parempi. Ilta viimeisteltiin vielä katsomalla nauhalta Poika raidallisessa pyjamassa, jonka olen kirjanakin lukenut. Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti