Eilen tein ensimmäisen uintireeniksi laskettavan session ~kahdeksaan kuukauteen. Tähän asti
olen yrittänyt vain selvitä altaassa jotenkin sen jälkeen kun uinti on ollut taas sallittua, nyt oli tarkoitus ihan jo
uidakin miettimättä sitä, että jaksanko. No, kyllä se siihen
jaksamiskategoriaan meni silti, mutta uinti sisälsi silti ihan kivoja
juttuja. Alkuun tein verrat, josta osa uitiin, yht. 400m verraa, josta
puolet potkuja. Sitten tein uinti/potkusetin ja sitten uin 600m uinnin.
Aika halpokasta on näillä surkastuneilla uintilihaksilla. Lopussa vielä
16x25 siten, että 2-2-2-2 toistot aina hieman nopeammin (ainakin yritin!) ja sitten toisen
kerran sama. Loppuun vielä uintiverra, ihan ilman potkuja. Mittaa
tuolle koko uinnille tuli niinkin 'paljon' kuin 2400m, josta 400m potkuja.
Siis tätähän voi ihan oikeasti sanoa jo harjoitukseksi! Aikaahan tuohon settiin
meni hieman yli tunti, joten voitte sitten päätellä, kuinka lujaa pääsen
eteenpäin tällä hetkellä! Ensi viikolla ajattelin alkaa tekemään myös
tekniikkaa. Tähän asti en ole viitsinyt, koska tekniikan teko on aika
rankkaa noille olkapään lihaksille ja jos lihaksia ei ole, niin ei siitä ole mitään
hyötyä. Nyt uskon uintilihasten sentään jo heränneen, joten voidaan
alkaa taas miettimään niitä kyynärpäitä ja vartalonkiertoja - lyhyissä pätkissä tietysti.
Jaloista ei ole oikeastaan mitään uutta kerrottavaa, parin viikon päästä tapahtuu sitten fyssaria ja lähettivät mut työterveydestä vielä kivunhoitoon erikoistuneelle fysiatrille konsultaatioon (asiat tapahtuu raivostuttavan hitaasti näin kesällä). Niinpä keskityn nyt iloisempiin
asioihin, kuten siihen, että uinnissa paluu lähelle viime syksyistä tasoa on mahdollista puolen vuoden sisällä. Pitkän radan
Masters-kisat ovat lokakuussa Vantaalla, joten eiköhän mut sielä nähdä
taas starttipallilla! Hei, siis mähän saatan päästä kisaamaan tänä vuonna!!! Se olis kyllä ihan tosi HIANOO!
Mukavaa juhannusta kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti