Lauantailenkki

Kohta mennään. Tuulipuku päällä, kuten mulla on tapana, sopii hyvin meitsille tämä vanha salibandytuulipuku. Ja sävy sävyyn pipo ja buffi kaulassa. Pakko mennä hissillä, kun nastalenkkarit on niin liukkaat, että portaissa ei pysy pystyssä.

Kyllä, nastoja tarvitaan.

Missä se kevyen liikenteen väylä siis on?

Oli vähän liukasta, jopa niin liukasta, että nastoillakin vähän ote lipsui.

Luottotuulipuvun alla oli San Franciscon tuliainen itselle. Mahtava juoksuhuppari, joka on ensinnäkin hyvän värinen ja siinä on hihansuissa peukaloreiät ja mikä mahtavampaa, myös ponnarireikä - se on tosin jossain muualla kuin hihansuissa!

En tykkää valmiista urheilujuomista kauheasti, ne on aika äklöjä. Jostain kumman syystä tällaiset elektrolyyttitabletit maistuu paremmilta. Ylärivin grape-nuun tosin on aivan jäätävän pahaa (maistuu siltä, miltä sellainen joku hajuvesi haisee), mutta alempi, fruit punch oli yllättävän hyvää. Juoksulenkillä ei tänään mitään juomaa toki tarvittu, pk1-alueen lyhyt lenkki vaan.

Myös nää on hyviä.

Tabletin lisäksi tarvitaan energiaa, eli maltoa ja dekstroa kehiin. Ohessa trainer-rekvisiittaa, eli perhesiteitä ja tuuletin taka-alalla.

Joulun suklaakippo on onneksi jo vähän tyhjentynyt, lieneekö kuvaan piiloutuneen pingviiniherran ansioita?

Mahtisjoululahja, Eriksen kiuaskiviä!

Paha olka.