Turun masterskisaviikonloppu

Huhheijaa, nyt on kyllä uitu! Ei tartte ihan heti taas altaaseen pulahtaa, kun nyt sai viikonlopun aikana olla koko ajan verraamassa ja uikkareita vaihtamassa, startteja kun oli 9 (5 yksilö- ja 4 viestiä). Viikonloppu oli aika kaksijakoinen, oli pettymyksiä, tasaista tekemistä ja onnistumisia, kaikkia näitä. Tavoitteeseen ei päästy, lasit hörppäsivät vettä kahdessa startissa, mutta toisaalta nämä olivat vain vinstoja, missä ei sillä näkemisellä niin väliä ole, kun ei tarvitse kääntyä, kyllä seinä sitten pysäyttää kun siihen törmätään...

Perjantai-iltana uitiin 1500m. En ehtinyt verraamaan, kun opetuksen loppu vähän venähti ja opiskelijat kyselivät paljon. Ajanottolaitteetkin olivat sekaisin ja näytti ikävästi siltä, että kello ei toimi niin, että sitä voisi kisan aikana vilkuilla vauhdinjaon apuna. Lähdinkin sitten aika epävarmasti liikkeelle ja kauhoin vain. Väliajat kertovat, että aika tasaista vauhtia mentin, eka satku on lähdön vuoksi aina nopein (1.37), sen jälkeen ajat pyörivät 1.46-1.48 haarukassa. Vikaan satkuun pystyin vielä kiristämään ja sain uitua sen 1.40 aikaan. Loppuaika 26.23.66, mikä on vajaa 20 sekuntia entistä ennätystä parempi, mutta ei tästä mikään onnistuminen päällimmäiseksi mieleen jäänyt. Satasen keskivauhti oli vajaa 1.46, eli ihan ok kuitenkin. Kestävyys ei tällä hetkellä vain ole oikein riittävä tällaiseeen matkaan, mutta ehkä se nyt talven aikana voisi vähän paratua.

Lauantaiaamu alkoi seka-sekaviestillä (4x50), mä uin tietty vikana, kun mulla oli luonnollisesti vapariosuus. Meidän arvioidun ajan ilmoittaminen oli mennyt vähän väärin, minkä vuoksi uitiin sitten siinä paremmassa erässä ja vielä keskiradalla. Muuten ihan kiva, mutta pääsin omalle osuudelleni siinä vaiheessa kun voittajat oli jo tulleet maaliin ja muutkin olivat menneet jo aika kauan aikaa sitten. Toinen erä olisi ollut meille parempi, nimittäin siitä me oltaisiin jopa  voitettu yksi tiimi. Oma uinti oli peruskolibria, ajasta en osaa sanoa mitään, koska väliaikoja ei tietenkään tulleet (näissä kisoissa oli aika todella paljon ajanottosekoilua).

Aika yksin sain tosiaan tätä viestiosuutta uida, kun muut olivat jo menneet, minkä voi huomata melko tyhjästä altaasta.

Seuraava koitos olikin sitten hetikohta, eli vinstan vapari. Nyt lähtee, olin aivan varma siitä. Lähtihän se kolibrinsiipi siitä liikkeelle, mutta hyytyi täysin viisi metriä ennen maalia. Kun lähtökin oli huono, painui aika 36.91:n ja olin tosi pettynyt. Munhan piti olla hyvässä lyhyiden matkojen kunnossa! Blah.

Sitten oli taas viestin vuoro, tällä kertaa naisten vapariviesti (4x50). Olin taas vikana uimarina joukkueestani. Muut tekivät hyvät oman tason suoritukset ja pääsin matkaan pari sekuntia edellisten perään. Nähtävästi jäin alussa, koska lopussa olin kuulemma saavuttanut toista joukkuetta, josta jäätiin se pari sekuntia. Oma osuusaika nostatti suun niin messingille, ettei tosikaan. 34.32! Vaikka kyseessä onkin viestiosuus, eli reaktioajan osuus ei ole todellakaan samaa luokkaa kuin normaalilähdöllä, mutta en ole ikinä uinut vinstalla mitään 34 alkuista, en lähellekään. Tämä oli hyvä. Käytin eri taktiikkaa kuin ennen, eli rauhoitin vähän käsivetofrekvenssiä, mikä onkin selvästi avain onneen. Ihan niinkuin kukaan ei olisikaan mulle tätä ennen kertonutkaan...

Tauon jälkeen päästiin sitten uimaan satanen. Päätin käyttää samaa taktiikkaa kuin viestissä, eli rauhoittaa uintia. Uinti tuntuikin ihan hyvältä ja hymyilin kuin hangon keksi, kun kello pysähtyi aikaan 1.19.07. Tuommoinen 2.40 enkkaparannus ja uusi kymmensekuntiluku oli tosiasia. JEE!

Sitten tulikin vinstan rinulin vuoro. Olin varma, että tässäkin enkka paranee. Päätin käyttää samaa taktiikkaa kuin vaparissa ja rauhoittaa vetojen tiheyttä. Virhe! Aika painui 50.10, mikä oli aivan syvältä.

Päivä loppui naisten sekauintiviestiin, minä taas vaparia uimassa. Edellisen viestin onnistuminen ei selvästi ollut vain kaiken nappiin menemistä, koska taas osuusaika alkoi 34:lla, tällä kertaa 34.63. Tämä siitä huolimatta, että tämä lähtö oli siis niitä, missä lasit täyttyivät ja onnistuinpa vielä viisi metriä ennen maalia vetämään henkeeni vettäkin. Edellisestä sijasta jäätiin taas pari sekuntia, mutta kaikki ui varsin tasapainoiset viestiosuudet mielestäni. Itse olin jo aika kypsä uimiseen ja oli ihanaa päästä pois...

Ennen viimeistä starttia alkaa olla jo aikamoinen väsy...

Sunnuntaiaamuna ei olisi voinut vähempää kiinnostaa uiminen. Siis ei olisi kiinnostanut yhtään. En edes ehtinyt altaaseen verraamaan, kun bussit kulkivat niin huonosti. No, alkuun oli sekavapariviesti, mulla kakkososuus. Uinti oli ihan ok, vaikka taas oli lasit täynnä vettä... Osuusajasta ei tietoa, tulokset väittävät 33.24, mutta koska väliajat ovat ihan sekaisin, ei tämä kyllä pidä paikkaansa, ikävä kyllä.

Kisat mun osalta päätti 400m:n vapari. Tätä en ole uinut Kotkan katastrofin jälkeen muuta kuin Heltri-uinnissa, missä aika oli jotain 6.15 muistaakseni. Siihen toivoin pääseväni nytkin. No en päässyt, uinti meni riuhtomiseksi ja tuskaksi ja loppuaika oli 6.27.68. Väliajat 1.30, 1.39, 1.41,1.37, eli ihan ok. Pettynyt olin tähän, mutta minkäs teet, kun ei pysty.

Kisat olivat siis, kuten jo sanoin, melko kaksijakoiset. Muutama onnistunut viestiosuus ja satasen vapari oli tosi hyviä, sitten oli taas katastrofit vinstoilla ja pettymys 400m:llä ja ihan ok suoritus 1500:lla. Positiivista kuitenkin on, että vauhti lyhyillä on parantunut, mikä kertoo siitä, että potentiaalia on uida pidemmilläkin matkoilla kyllä vähän lujempaa, kun vaan saa kestävyden kuntoon.

Tää vois toimia muidenkin asioiden kanssa, jos kaikki joutuisivat tekemään 100 punnerrusta kun esim. roskaa tai unohtaa antaa kevyelle liikenteelle tietä, taitaisi Suomessa olla melko kovakuntoista porukkaa :)