Aivan mahtavaa

Tämä sairastaminen. Vielä viime yönä kello yks kuumetta oli 38,5 ja mietin, että mihinköhän mä soittaisin, että luokan ovessa olis lappu klo 8.30, että opetus on peruttu ja että pitäisi jaksaa lähettää mailiakin opiskelijoille, jos joku vaikka lukisi maileja vielä (ainakin harkkoja oli palautettu täysin epäinhimillisiin aikoihin, joten olis vaikka voinut lukeakin...). No, aamulla kuume oli onneksi tiessään ja raahauduin Otaniemeen pitämään opetuksen. Selvisin hengissä, vaikka kurkku oli niin kipeä, että demojen kesken piti käydä vähän keräilemässä itseään hetkeksi, etten olisi tehnyt Justin Biebereitä . No, selvisin hengissä ja raahauduin takaisin kotiin todella tyytyväisenä itseeni, koska vältin monen tunnin lisätyön ja stressi helpotti heti. No, ääni meni, mutta mitä sillä tekee. Seuraavan kerran on pakko puhua vasta lauantaina ja silloinkin voi keskittyä enemmän hääkakun syöntiin kuin puhumiseen :)

Ai niin, uintikisailmot Turun masterseihin ovat nyt sisässä, eli 5 lajia (50,100,400, 1500 VU ja 50 RU) + mahdolliset viestit. Lisäksi parin viikon päästä olisi Keravalla kisat, joissa 50m vapari, jos seura ehtii ja suostuu mut vielä ilmoittamaan sinne, menen tekemään sinne esistartin. Onneksi olen harjoitellut starttihyppyjä tänä vuonna jo 8 kappaletta, ja nyt kun oon kipee, en tietty voi tehdä mitään. Jos olo tästä nyt vähän tokenisi, vois tietty mennä harjoitteleen pelkkiä startteja, se kun ei ota henkeen niin kovasti.

Ai niin, olin mukana työpaikan kilometrikisassa. Kun kirjasin ylös kaikki kilsat, myös työmatkat, niin kilsoja touko-syyskuu tuli yli 3300! Aika paljon, kun toukokuun kilsat yhteensä oli 140, kesäkuussa olin reissussa ja kipeenä ja syyskuussa lähinnä maasto- ja työmatkapyöräilin. No, heinäkuuss pistelin menemään tollaset 1600 kilsaa pyörällä, vaikken mä mielestäni edes polkenut paljoa ja hyötyajokilsoja oli noin 10. Ehkä tää pyöräilytason nouseminen vois johtua noista kilsoista.