Moi,
Ninni
haastoi mut esittelemään viikon menu:n ja teenkin sen tässä alkuun
sovelletusti, mä en tee joka päivä ruokaa, joten kuvia ei todellakaan
ole seitsemää, kun en mä nyt samaa ruokaa viitsi kahteen kertaan kuvata.
Haasteeseen kuuluu myös jatkohaasteet. Koska viikon ruokien
selittäminen ja kuvaaminen on melko vaivalloista laiskalle bloggaajalle
ja lisäksi en muista, ketkä ovat tämän jo tehneet, haastan ne, jotka
ovat syöneet tänään kanaa, sovellettuun haasteeseen. Kuvaa
siis yksi ruoka ja kerro, mikä ko. ateriassa oli hyvää ja mikä ehkä
huonoa.
Niin, mutta ohessa muutama ruokakuva ja sitten muihin juttuihin.
Lauantaina tein ruoaksi rosmariinilohta ja tuollaista punajuuripyrettä perunoiden kanssa. Lisäksi perussalaattia.
|
Näin valmiina lohi näyttää kyllä hyvälle... |
|
... mutta ei tää itse annos nyt niin kovasti silmää hivele... |
Sunnutaina söin samaa ruokaa, mutta kuvasin kuitenkin aamupalan.
|
Ohrapuuroa (en tykkää, mutta kun nyt satuttiin ostamaan kerran
noita hiutaleita, niin onhan ne syötävä loppuun) Eräjärven vadelmilla
kuorrutettuna ja paistettu kananmuna. |
|
Maanantaina väkästin juustokuorrutettuja broilerleikkeitä ja quinoaa sekä taas perussalaattia. |
Tiistaina söin samaa ja keskiviikkona meillä oli työporukalla lautapeli-ilta, jossa syötiin pizzaa. Oli muuten ihan kivaa niin kauan, kun miehet päätti, että ne menee nyt saunaan. Sielä kun ei muita naispuolisia ollut, niin mä sitten lähdin kotiin, kun en yksinään viitsinyt jäädä sinne istuskelemaan. Perussettiä siis.
|
Torstaina, eli tänään sitten kinkkukesäkurpitsamakaronilaatikkoa
sekä taasen, kuten aina, perussalaattia, vaikkei se näköjään kuvaan mahtunutkaan..Huomena samaa settiä.
|
Se ruoista ja sitten muuhun.
Tilanne
on nyt se, että pidän hetken taukoa kirjoittelusta. Ehkä tauko on vain
viikon, ehkä kuukauden. Lupaan kyllä tulla kertomaan edistyksestä, ja
ehkä takapakistakin (toivottavasti ei sentään siitä) viimeistään parin
kuukauden jälkeen, jos sitä ennen ei iloisia asioita ole tapahtunut,
mutta tällä hetkellä olen vähän väsynyt tähän ruikuttamiseen ja koska
tänne kirjoittelu ei varsinaisesti auta unohtamaan surkeaa asiantilaa
(vaikka tsemppaukset auttavatkin, niin silti), aion nyt hieman tosiaan
ottaa henkistä lepoa asioista. Jos saan jonkinlaisen harjoittelun tai
edes jonkun muun jutun onnistumaan ennen kesäkuun loppua, niin palaan
varmasti jo aiemmin kertomaan siitä, mutta nyt keskityn johonkin muuhun.
Miten asiat siis nyt ovat?
- Olkapää on kiukustunut jostain. Se on ollut kipeä jo viikon putkeen ja vaikken nyt ole esim. pariin päivään pessyt ikkunoita ja olen muutenkin ollut tosi varovainen, ei ole pahemmin auttanut. Yösärky on tullut kuvaan
ihan oikeasti ja päivisinkin on hankalaa. Liikkkuvuuskaan ei ole pahemmin parantunut. Lisäksi mun
on tällä hetkellä vaan selvittävä kaikista kotitöistä itse, jolloin
olkapään rauhoittuminen ei välttämättä oikein onnistu. Lisäksi kättä ei
nyt voi vaan kokonaan lepuuttaa, koska sitä olkaa pitäisi myös
kuntouttaa ja jos kättä ei käytä, niin se ei myöskään voimistu ja... Lääkärille soitin tänään ja jos ei ole rauhoittunut maanantaihin mennessä, sanoi, että kaivetaan jostain vaikka joku ylimääräinen aika hänelle alkuviikosta ja katsotaan.
- Jalat eivät ole kunnossa, vaikka on lepuutettu kuinka.
Peruspenikkatauti (joksi itse lasken lihasaitio-ongelman) ei ole
tosiaankaan myöskään fyssarin mukaan kyseessä vaan luultavasti juurikin
siitä tibialis anteriorin jänteestä, joka on mulla kuulemma jo ihan
seistessäkin jännittynyt (näin sen kyllä ihan itsekin kun näytti) ja kun
en tosiaan osaa kävellä edes terveellä kropalla ihan oikein, niin
toinen käsi vammautuneena tuo vääränlainen kävely on vaan korostunut ja
siitä se sitten nähtävästi lähti, eli ongelma seuraa toistaan, kuten
usein käy. Taas siis se rakennevirhe jaloissa on haittaamassa.
Lisäbonusta tähän ovat tuoneet tietysti se, että muutenkin on joutunut
soveltamaan, venyttely kädettömänä on äärimmäisen vaikeaa ja
jumppaliikkeitä yms. ei ole voinut samaisesta syystä oikein voinut (eikä
voi vieläkään) tehdä. Jalkateräjumppa voi auttaa, mutta tulehdus
pitäisi saada paranemaan jotenkin, mutta huonolta näyttää, musta tuntuu, että oikea jalka menee vaan pahemmaksi koko ajan, vaikken teekään mitään. Ei siis
kävelyä, juoksua tai edes trainerilla ajelua vähään aikaan, koska oikea
jalka ei vaan nyt oikein kestä, vasurilla on sentään jotain toivoa.
Vesijuoksukin on kysymysmerkki.
- Viikonloppusuunnitelmatkin meni itsestä riippumattomista
syistä täysin reisille, joten en todellakaan tiedä, mitä tekisin.
Rajoitukset kävelyssä ja olkapäässä eivät oikein auta asiaa. Onneksi
sentään vapusta lähtien teen pienen Pirkanmaa-turneen ja pääsen ystävien
ja järvien läheisyyteen vappuaatosta sunnuntaihin (kiitos tästä
oikeastaan kuuluu pomolle, joka antoi luvan tehdä etätöitä vapun
jälkeisen torstain ja perjantain) :)
- Olen hävittämässä kunnollisen puheen - ja kirjoitusparren ja
käytän silloin tällöin sanaa "treeni" oikean muodon "reeni" sijaan. Sitä
se Hesassa (huom! Hesassa, ei Stadissa) asuminen teettää. Vaikka
hesalaisten (siis ei stadilaisten) mielestä Vantaa ei ookaan Hesaa,
mutta ei munkaan mielestä Nokia ja Lempäälä oo Tamperetta, vaikka niin
ne täälä aina kertoo, mutta on mulla kai sentään vielä jotain toivoa, kun en vielä sentään siitä Stadista puhu?
|
Ihan loppuun sillisalaatipostaukseen vielä se kauan odotettu kuva: Tässä hän on: IISA! Vielä kun pääsis joskus ajamaan... |
1 kommentti:
Hei!
Selailin erilaisia liikunta-aiheisia blogeja, erityisesti juoksuun liittyviä, ja sinun blogisi pisti silmään. Suomen Urheiluopiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat järjestävät syksyllä Vierumäellä tapahtuman 24h-juoksu + maastomaraton.
Nyt haastankin sinut mukaan kilpailemaan ja kokeilemaan rajojasi valitsemaasi sarjaan. 24h-juoksuun voit myös osallistua duona ja joukkueena. Ota myös kaikki liikunnalliset kaverisi mukaan!
Lisätietoja saat tästä sähköpostiosoitteesta sekä sivulta www.24h-juoksu.net. Alamme myös päivittämään blogia ja Facebookin tapahtumasivuja.
Liikunnallisin terveisin: Suomen Urheiluopisto, LPT 2012-2015
Lähetä kommentti