Huonoin juoksusuoritus ikinä, pakkaspyöräilyä ja käsikipua

Lauantaina käytiin viemässä tuliterä Angry Birds-reppu vasemmalle synttärisankarille, 3v, mistä hattivattileivosten siivittämänä sitten kohti Sahalahden rantasaunaa. Paikalla oli osanottajaennätys, 19 juoksijaa ja huomattavaa on, että naisia oli tasan yksi vähemmän kuin miehiä, että voidaan unohtaa se, että naisia on aina vaan vähän juoksemassa ja siksi on huono taso, vai miten se meni.

Reitti oli sellainen pikkutietä (järjestäjien mukaan isoa tietä ;) edestakaisin, mäkeä oli jonkin verran matkassa mukana ja tuulta, pakkasta ja luntakin riitti, vaikka reitti olikin ihan hyvin aurattu. Monilla oli nastalenkkarit, itse oon juossut niin paljon tuollaisissa maalaisolosuhteissa, että osaan etsiä sen pitävän kohdan tiestä, varsinkin kun tuola ei ollut pahemmin vaaraa autoista, niin sai painella vaikka keskellä tietä. Jo eka kilometri osoitti, että tänään ei taida ihan juoksu kulkea. Vauhti oli hidas  ja syke huiteli pilvissä, en olekaan pitkään aikaan päässyt 189 lukemaan, luulin, että mun maksimi on 187. Eihän siitä mitään tullut. Kolmen kilsan kohdalla pysähdyin, stoppasin kellon ja kävelin 20 metriä takaisin, koska meno oli ihan hirmuisen hirveää, sitten muistin, etten ole luuseri ja luovuttaja (olen mieluummin huono kuin luovuttaja), joten aloin raastamaan taas kohti kääntöpaikkaa  vaivautumatta enää käynnistämään mittaria. Rimpuilin kääntöpaikalle ajassa 22.05, mikä oli suurinta surkeutta ikinä huolimatta mistään olosuhteista, mäistä tai muustakaan ja juoksin takaisin. Sentään pääsin vähän lujempaa (no, 18s) takaisin, mikä sekin oli surkeaa, koska nyt ei ollut edes tuulta, ylämäkeä enkä pysähtynytkään. Reittikin oli parisataa metriä liian lyhyt, eli aika olisi painunut yli 44 minuutin, ehkä jopa 45minuuuttiin mitä ei voi kuin itkeä (taisin vähän oikeastikin itkeä loppuverraamassa käydessäni). Vauhti hitaampaa kuin 4.25/km, härreguud, mähän oon juossut puolikkaankin kovempaa vauhtia! Kahdessa viikossa tommonen 4minuutin huononnus kympin aikaan, mistä olosuhteita voi "syyttää" maks parin minuutin verran, vaikka syytänkin tästä kyllä vain itseäni, olin ihan tosi huono. Huhhuh sanon minä. Eiköhän tää tän viikon kevyt viikko tule tarpeeseen.

Sunnuntaina käytiin ajelemassa rapsakassa pakkassäässä puolitoista tuntia. Oli kaunista.

Olkapää on aiva karmea, en tee sillä mitään (siis oikeasti, en mitään) ja silti se on tänäänkin ollut tosi pahana. En tajua, en kestä. Jos on vinkkejä, niin otetaan vastaan.

Pyöräilymaisemaa Eriksellä.

Lumihiutaleet satulassa.

Pimp my Kultsu.