Olen havainnut, että jokaisen itsekunnioittavan urheilijan on tehtävä tässä vaiheessa vuotta katsaus viime vuoteen, joten onhan munkin se tehtävä, vaikka en enää itseäni laskekaan urheilijaksi, enkä edes kuntoilijaksi, pelkäksi wannabeeksi ja tätä menoo musta ei enää mitään muuta tulekaan.
Reenitunneista ei ole pahemmin saldoja, mutta arvelen tuntien pyörivän tuolla sadankahdenkymmenen tunnin paikkeilla. Tähän lisäksi päivittäiset olkapää- ja jalkajumpat, joita on tehty tuollainen 150 tuntia. Nuo reilut sata reenituntia koostuvat luultavasti seuraavasta:
45h sali (uudelleen on aloitettu kolmekin kertaa vuoden aikana)
10h juoksu (näistä n. 5h ennen olkapääleikkausta #1, 5 sen jälkeen)
20h pyöräily (lähinnä jotain työmatkoja, lisäksi muutama lenkki kesällä ja spindeä ennen leikkausta)
40h potkut ja "uinti" (tästä uintia ehkä 5km, potkuja tommoset 65km...
5h hiihto
Tämän lisäksi tein toki syksyllä pilatesta kerran viikossa, vuoteen kuului kaksi leikkauskeikkaa, paljon kipua ja särkylääkkeitä, epätoivoa, pieniä toivonpilkahduksia ja suuria pettymyksiä. Jos vuosi 2012 oli tosi huono kevään sairasteluineen ja syksyn olkapääongelmien alkuineen, niin tämä vuosi 2013 oli katastrofi, haluan toki ajatella, että alemmas tästä on vaikea vajota, mutta niin luulin vuoden 2012 lopussakin.
Olkapää ei siis ole oikeastaan yhtään sen paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten. Joululoman selkäongelmat ovat jotenkin aisoissa, mutta koska näemmä kivun määrä on vakio, on olkapää ollut nyt aika heikkona. Tällä hetkellä sille ei tehdä muuta kuin odoteta ja jumppa ja veny jatkuvat. Jalat särkevät tasaiseen tahtiin usein, muttei aina. Pääsen kuitenkin huomenna kipuklinikalle (yli 2kk ennen kuin kuvittelin sinne pääseväni), joten tuleepahan se tie nyt sitten seuraavaksi katsottua. Toiveet eivät ole korkealla, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Viime viikot ovat olleet aika aneemisia, mutta koska se hopeareunuskin pilvellä yleensä on, niin ennen loppiaista tekemäni testijuoksu (2,5km tasaisella, tietyllä sykkeellä) taittui ihmeekseni lujempaa kuin vuosi sitten, jolloin kuntotilanteen ei pitänyt olla ihan näin katastrofaalinen ja juoksutunteja oli varmaan kymmenenkertainen määrä takana. Niin ja eilen potkuja tehdessäni läpsyttelin menemään 100m alle 2,5min, mikä oli melkoinen rajapyykki, varsinkin kun en edes yrittänyt potkia lujaa. Harmi, että potkut ei ole masterslaji :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti