Pieni liike ihmiskunnalle, suuri liike Kipalle

Kyllä, niin se on, että mulla ei ole enää päivisin kantosidettä! Mahtavaa! Ja pelottavaa myös. Olkapää on ollut selvästi melko rasittunut ja kipeä tänään, eihän kädellä tehty ensin mitään kolmeen viikkoon ja sitten pitäisi alkaa toimimaan! Itse asiassa jouduin ottaa viikkoon ekan särkylääkkeen, kun on sen verran jomotusta vaikka mulla onkin (ainakin lääkärien mukaan) melko korkea kipukynnys. Särkyyn on varmasti monta syytä. Jo ihan käden painokin (joka on muuten monta kiloa) on raskas kädelle saati se, että jotain tehdäänkin kädellä. Voin kertoa, että oikealla kädellä syöminen oli liian rankkaa, joten vaihdoin haarukan vasuriin nopeasti takaisin. Tämä koneella kirjoittaminen sentään vähän sujuu. Kättä saa myös nostaa vaakatasoon sekä sivulle, että eteenpäin. Muuten ihan kiva, mutta ei se käsi nouse. Ihan tosi, en jaksa nostaa mun kättä ylös! Kun pienensin vipuvartta, ja laitoin kämmenen olkapäälle, käsi sentään nousi melkein vaakatasoon ja nyt ongelmaksi nousi ennemminkin olkapään kireys. Tuo käden eteen nostaminen tuntuu ihan tosi isolta liikkeeltä...

Tänään alkoi myös fyssari. Aika maltilla aloitetaan. Viisi kertaa viikossa saa nostella kättä tuonne eteenpäin kymmenen satseissa ja sitten joka päivä 3x päivä tätä tehdään avustetusti (eli toisella kädellä ranteesta kiinni ja autetaan). Lisäksi joka päivä tehdään lavan aktivointia ihan vain viemällä lavat yhteen ja pitämällä ~10s. Siinä kaikki. Mulle annettiin ehdottomat ylärajat liikkeiden toistomäärille, koska fyssarin mielestä (minkä itse myös vahvistin) kuulemma vaikutti siltä, että mulla voi olla vähän liikaa kuntoutusintoa. Kahden viikon päästä sitten jatketaan tästä. Kädellehän tulee muutakin aktiviteettia ihan jokapäiväisessä elämässä tietysti.

Loppuviikon otan vähän rauhallisemmin kävelyjen jne. suhteen. Ensinnäkin on reissu järvien lähelle ja uusi asia kädelle on sen verran kuormittava, että nyt pitää ottaa rauhallisesti. Tämän vuoksi jätin alunperin suunnitellun salin ja mattokävelyn tältä päivältä väliin ja huomenaamulla käyn aikaisin (kuudelta) sitten vain vähän vesijuoksemassa. Muutenkin olen kävellyt niin paljon viime aikoina, prässännyt ja polkenut traineria, että pieni tauko lienee paikallaan tuon olan vuoksi. Tässä vaiheessa kun voi lähinnä vain jarruttaa paranemista, jos rehkii liikaa ja olan on nyt vain tärkeää tottua tuohon käden omaan painoon. Aamulla ehdin kyllä polkemaan traineria 1,5h. Ei ole koskaan ollut niin tuskatonta polkeminen kuin nyt. 1,5h kului ihan siivillä ja ainoa syy tähän oli se, ettei ollut kantosidettä hiostamassa. Aivan mahtava fiilis, kun välillä sai ihan jopa asetella oikean käden ohjaustangolle, vaikkei siihen tietysti saanutkaan nojata, mutta hei, asento saattoi ne muutamat sekunnit kerrallaan muistuttaa ihan pyöräilyasentoa. Aika jees!

Olkapää nyt. Solisluukin näkyy jo kokonaan, kun turvotus on laskenut :)