California dreamin'

Mun ei tosin tarvitse unelmoida, teidän ehkä pitää :) Täällä sitä ollaan, La Jollassa, helpommin paikannettavissa on monelle ehkä kuitenkin San Diego, jonka osa tämä paikka (kai) siis on. Työreissulla ollaan, eilen illalla tultiin. Siitä kun kotoa lähdin lentokentälle olikin tuollaiset messevät 25 tuntia ennen kuin päästiin hotlalle... Meillä oli Lontoossa kohtuullinen 7 tunnin vaihto, jonka aikana piipahdettiin itse asiassa keskustassa (ja sitten meinattiin myöhästyä lennolta, pomo jäi lentokentälle shoppailemaan tekemään tiedettä, eikä olis varmaan arvostanut, jos oltais myöhästytty). Nyt mulla on täälä aika paljon aikaa, mun piti mennä tutkimusvierailulle, mutta asiat vähän mutkistui ja muut meni, minä en. No, menen kohta lenkille Tyynenmeren rannalle, sielä on kuulemma hylkeitä  ja voi juosta topissa ja shortseissa ilman, että jäätyy :) Saa nähdä, miten pystyy juoksemaan, 11 tunnin lento Lontoosta tänne oli melko tuskallinen jaloille, vaikka mulla olikin kompressiosukat (juu, en todellakaan käytä niitä juostessa, mutta tähän ne on hyvät) jalassa. Tyyntä mertahan en oo tainnut ennen nähdäkään, joten pitää varmaan käydä tökkäämässä sormet siihenkin mereen. Sunnuntainahan mulla on sitten se kympin juoksu San Franciscossa, jonne lennetään täältä la. Hauskaa päästä juoksemaan kesäkamppeissa, vaikka ei taida nytkään ihan olla harjoiteltu hyvin, itse asiassa kaikkea muuta, mutta tuo juoksu nyt on kanssa ihan vaan treenikisa mulle. En tosin oikein tiedä, miten aion järkätä käytännön asiat, koska kun kysyin järjestäjiltä, mulle kerrottiin, että ei ole tavarasäilytystä, koska kaikkihan pitää kamansa autossa. Just. En edes tiedä, millä menen sinne, taksillako? Matkaa on kuitenkin joku 10 mailia, joten on ehkä vähän liian pitkä alkuverra... No, taksi juoksukisaan kuulostaa itse asiassa just hyvältä ja asialliselta.

Näkymä mun hotellihuoneesta. Kun oikein pinnistää, niin tuolta ton tolpan ja talon välistä voi nähdä meren.

Todiste Lontoossa vietetystä ajasta.

Pingviini Lontoossa.

Suomessa en ehtinyt muuton jälkeen paljoa mitään tehdä. Paitsi, että tiedustelin ma mahdollisuutta päästä mukaan pyöräilymeininkeihin ja reilun vuorokauden päästä olinkin jo elämäni ekassa spinningissä. Yhtä tylsää se oli kuin trainerilla jauhaminen ja julkisessa tilassa ei edes kehtaa ajaa ilman paitaa, eikä ole tuuletinta, eikä Gilmoren tyttöjä, mutta toisaalta ryhmäpaine varmaan auttaa treenin tason korkealla pitämisessä.