Lämpöily. Ja kaikki muukin. Maanantaina ajoin ensi kertaa lainassa olevalla maastopyörällä töihin. Trekki on haudattu odottelemaan parempia kelejä, sillä sen välitykset (38/46 + 11-27) ei sovi kyllä lumihangessa ylämäkien ajamiseen ynnä muuhun kaikkeen kivaan, mitä Helsinki on tarjoillut tässä talvella. Onneksi siis sain maasturin pariksi kuukaudeksi lainaan. No, kuten sanoin, Helsinki on tosi kiva ja onnistuinkin sitten ajamaan uraan, johon pyörä töksähti täysin. Luultavasti tein jotain vaistonomaista jarrutusta, jonka seurauksena lensin ohjaustangon yli ja pyörä seurasi perässä laskeutuen tietysti reisieni päälle. Seurauksena pahemmat ja kivuliaammat mustelmat kuin mitä sain joskus autolla, (ja silloin sentään ajoin puhelintolpan poikki, kun auto lähti mustalla jäällä kokemattomuuttani mutkassa käsistä, olin muuten menossa silloin korispeliin ja se peli jäi pelaamatta). No, pari päivää portaiden nousu ja istumaan meno yms olivat niin kivuliaita, ettei tosikaan, nyt jo helpottaa, vaikka mustelmat yhä edelleen ovatkin aika pahat.
No, tiistaina sitten uimaan. Viime viikolla ei oikein ehtinyt ja kun mutenkin oli kevyempää, niin olisi luullut, että kulkee. Mitä vielä. Olo oli kuin sata kilometriä juuri uineella ja mistään ei tulut mitään. Karmea olo seurasi koko päivän, mutta ainakaan illalla ei vielä lämpöä ollut.
Keskiviikkona oli lepopäivä. No, silloin alkoi sitten lämpöily. Ja jostain löytyi jalkapohjan ulkosivulle ihan uskomaton kipu, joka jatkuu yhä. Jyrän alle jääneen olo jatkui.
Eilen, torstaina lämpöily jatkui, eli taas lepoa, kipeä olo jatkui yhä. Siirtyminen Tampereelle iltapuvun, suksien ja parin kassin kanssa junalla oli aika rankkaa. Onneksi sain kyydin asemalle/asemalta.
Tänään, no, lämpö ei ole vielä noussut yli 37:n, ja olo on ehkä vähän parempi kuin eilen, jalkapohja on yhä kipeä. Toisaalta nyt on aamu ja lämpö nousee mulla aina illalla. Ohjelmassa on siis taas lepoa ja toivoa. Yksi väitöstilaisuus ja illalla iltapuku päälle ja juhlimaan ystävää. Toivottavasti lämpö ei enää tänään nousisi, muuten on Pirkka vaarassa. Ja ehkä jopa Malagan reissu, sinne on turha lähteä kipeänä.
Tsemppiä kaikille Pirkkaan! Ja muutenkin.
5 kommenttia:
Onpa tyhmää! Mä alan olla jo paremmassa kunnossa mutta ehkä hyvä että jätin sen uinnin vielä väliin kun kurkku on taas ollut aamuisin kipeä. Mä olen vähän epäillyt josko tämä olisi lähtöisin pienestä ylikunnosta kun ennen flunssaoireita olin pari viikkoa niin väsynyt etten jaksanut kun nukkua. Sitten iski flunssa ja vieläkin helposti nostaa pikku lämmön päälle...Tänään olin kokeilemassa MAQ trainingia fyssarilla (oli muuten tosi mielenkiintoista, täytyy kirjoitella blogiin siitä vielä) ja vaikka se oli sellasta rauhallista, niin mulle iski hirmu hiki päälle (ei ihan normaalia kuitenkaan).
Tsemppiä paranemiseen, jotta pääset reissuun!
Onneksi ei köynyt pahemmin pyörän kanssa!
Parantelehan itsesi, täälläkin alkaa jo elämä voittaa hirmu-influenssan jälkimainingeissa, paitsi et Tuleva Nobel-Voittajaon aika räkänen...
Pitäkää kivaa illalla toivottavasti tuoreen tohtorin kanssa!
Sulle kyllä sattuu ja tapahtuu. Pikaista paranemista!
No voi hitto!
Toivottasti tauti on nyt selätetty, pikkasenkaan kipeenä ei kannata baanalle lähteä (minkä tiätty tiedätkin). Mutta hienoa jos pääset pirkkaan terveenä.
Toivotaan nopeeta toipumista.
Kiitos tsempeistä, ne ei tällä kertaa parantaneet, kuten voittekin kohta jo lukea.
Lähetä kommentti